Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6046. Tutkimusartikkeli
Jaana Luoranen, Pasi Puttonen & Risto Rikala. (1994). Lyhytpäiväkäsittely kuusen paakkutaimien kasvatuksessa. Metsätieteen aikakauskirja 1/1994: 51–67. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6046. https://doi.org/10.14214/ma.6046

Lyhytpäivä (LP)-käsittelyn soveltuvuutta kuusen (Picea abies (L.) Karst.) paakkutaimien kasvatukseen tutkittiin taimitarhalla kahden kasvukauden aikana. Tutkittavina olivat maalis-, huhti- ja kesäkuussa kylvetyt, taimitarhaan (Joroinen) nähden eteläisen (Luumäki) ja pohjoisen (Kajaani/Iisalmi) alkuperän taimierät. LP-käsittely toteutettiin peittämällä taimet mustalla kankaalla 16 tunniksi vuorokaudessa kolmen viikon ajan. Ensimmäisenä vuonna (1991) LP-käsitellyt ja vertailutaimet jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen LP-käsiteltiin toisena vuonna (1992) uudelleen. Sekä ensimmäisen että toisen kasvukauden jälkeen istutettiin koetaimia taimitarhapellolle, jossa niiden kehitystä seurattiin keväällä 1992 ja 1993. LP-käsittely pysäytti taimien pituuskasvun sekä esti jälkikasvua ensimmäisenä ja toisena kasvukautena. LP-käsittely aikaisti myös taimien kylmänkestävyyskehitystä 2–6 viikkoa kylvö- ja käsittelyajankohdasta riippuen. Taimien latvan kuiva-ainepitoisuus osoittautui hyödylliseksi kylmänkestävyyden seurannan tunnukseksi. LP-käsittelyn kielteisenä vaikutuksena oli, että 5–10 % yksivuotiaiden kesäkuussa kylvettyjen taimien latvasilmuista ei puhjennut seuraavana keväänä vertailutaimien lähtiessä normaalisti kasvuun. LP-käsittelyn edut olivat suurimmat taimitarhaa eteläisempien alkuperien taimille.

  • Luoranen, ORCID ID:
  • Puttonen, ORCID ID:
  • Rikala, ORCID ID:
artikkeli id 6045. Tutkimusartikkeli
Erkki Verkasalo & Hannu Aaltio. (1994). Lehtikuusitukkien mittaus. Metsätieteen aikakauskirja 1/1994: 33-50. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6045. https://doi.org/10.14214/ma.6045

Etelä-Suomen järvialueelta kerätystä 1817 lehtikuusitukin aineistosta tutkittiin tukkien latva- ja keskusmuotolukua, kapenemista ja latvakuoren paksuutta ja tehtiin vertailuja vastaavan alueen mänty- ja kuusitukkeihin. Lehtikuusitukeille laskettiin latvaläpimittaluokittaiset tilavuusluvut (m3/m) kuorelliseen latvaläpimittaan perustuvaa kappaleittaista mittausta varten ja tarkasteltiin tukkieräkohtaisten mittaustulosten korjausmahdollisuuksia erän keskipituuden, keskilatvaläpimitan, tukkipuiden keskimääräisen rinnankorkeusläpimitan, tyvitukkien osuuden ja tyvitukkien ja muiden tukkien omien tilavuuslukujen avulla. Käytäntöön suositeltiin erän keskipituuteen perustuvia korjauskertoimia. Tällä menetelmällä virhe aineiston kokonaistilavuudessa oli +0,01 % ja eräkohtainen virhe oli –3 – +5 %. Tähän asti käytetyillä mänty- ja kuusitukkien mittausmenetelmillä virheet kokonaistilavuudessa olivat vastaavasti +1,3 ja –3,4 % ja eräkohtaiset virheet –11 – +7 % ja –16 – +4 %.

Lisäksi laadittiin keskusläpimittaluokittaiset tilavuusluvut (m3/m) ja erän tyvitukkien osuuteen perustuvat tilavuuden korjauskertoimet kuorelliseen keskusläpimittaan perustuvaa mittausta varten. Tällä menetelmällä virhe aineiston kokonaistilavuudessa oli –0,05 % ja eräkohtainen virhe –3 – +1 %.

  • Verkasalo, ORCID ID:
  • Aaltio, ORCID ID:
artikkeli id 6044. Tutkimusartikkeli
Pentti Niemistö. (1994). Männikön ensiharvennus ala-, ylä- tai laatuharvennusta käyttäen. Metsätieteen aikakauskirja 1/1994: 19-32. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6044. https://doi.org/10.14214/ma.6044

30-vuotiaan kylvömännikön ensiharvennuksena tutkittiin kolmea harvennustapaa: alaharvennusta, laatuharvennusta ja yläharvennusta. Oksaisuuden ja puun koon välinen voimakas riippuvuus aiheutti sen, että yläharvennus ja laatuharvennus poikkesivat vain vähän toisistaan. Kasvatettavan puuston korkea laatu sopii paremmin puuvalinnan kriteeriksi kuin poistettavien puiden suuri koko. Laatuharvennus osoittautui paremmaksi, koska siinä jätettävät suurikokoisetkin puut olivat hento-osaisempia kuin puhtaassa yläharvennuksessa. Sen sijaan alaharvennus johti em. harvennustapoja paksuoksaisempaan, joskin nopeammin järeytyvään puustoon. Järeys ei korvaa menetystä, joka kärsitään männyn teknisessä laadussa, jota paksuoksaisuuden lisäksi heikentävät nopeasta kasvusta johtuvat leveät vuosilustot ja rungon voimakas kapeneminen.

Puuston hehtaarikohtainen tilavuuskasvu ei riippunut harvennustavasta. Tulos vahvistaa useissa muissa harvennustutkimuksissa saatua tulosta. Puunkorjuun kustannukset olivat laatu- ja ylä-harvennuksessa noin 20 mk/m3 pienemmät kuin alaharvennuksessa, koska poistettavien puiden keskikoko ja kuitupuukertymä olivat suuuremmat. Vastaavasti myöhempien harvennusten ja päätehakkuun kustannukset kohoavat, mutta silloin kannattavuus ei ole yhtä kriittinen tekijä kuin ensiharvennuksessa.

Laatuharvennus on suositeltavaa hoidetuissa viljelymänniköissä, joissa puiden väliset laatuerot ovat suuret. Alaharvenukseen verrattuna se on tehtävä riittävän ajoissa, etteivät suuret ja oksaiset puut ehdi heikentää pienempien, hyvälaatuisten puiden latvuksia ja kasvukykyä. Jäävän puuston määrää on tarkkailtava enemmän kuin alaharvennuksessa, koska suurimpia puita poistettaessa harvennusmallit alittuvat herkästi.

  • Niemistö, ORCID ID:
artikkeli id 6043. Tutkimusartikkeli
Jukka Aarnio & Tapio Rantala. (1994). Peltojen metsänistutuksen yksityistaloudellinen kannattavuus. Metsätieteen aikakauskirja 1/1994: 3-17. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6043. https://doi.org/10.14214/ma.6043

Tutkimuksessa selvitettiin peltojen metsityksen yksityistaloudellinen kannattavuus eri puolilla maata. Viljelypuulajeina käytettiin mäntyä, kuusta ja rauduskoivua. Kannattavuus määritettiin sekä metsänomistajan itse rahoittamana että valtion metsänparannusavustuksella. Kannattavuuskriteereinä käytettiin nettonykyarvoa ja sisäistä korkoa.

Puulajeista paras tulos saatiin istuttamalla koivua. Kuusen istutuksen kannattavuus oli sekä kivennäis- että turvemailla lähes yhtä hyvä kuin koivulla. Männyn istutus oli selvästi kannattamattomin vaihtoehto taimikkovaiheen suuren kuolleisuuden ja siitä johtuvan alhaisen tuotoksen johdosta. Luontaisesti syntyneet, lähinnä hieskoivun, taimet kohottivat eräissä epäonnistumistapauksissa kannattavuutta merkittävästi.

Metsänparannusrahoitus paransi selvästi metsityksen kannattavuutta. Istutuksesta aiheutuu kuitenkin siinä määrin kustannuksia, että metsittäjän tulisi valita ensisijaisiksi kohteiksi sellaiset pellot, joilla tuhoutumisriskit ovat pienet. Erityisesti turvemaiden karut pellot ovat kannattamattomia metsityskohteita. Samoin tulisi välttää kohteita, joilla hirvi-, myyrä- tai hallatuhon todennäköisyys on suuri. Epävarmoissa tapauksissa tulisi viljellen tehtävästä metsityksestä luopua ja edistää pellon luontaista metsittymistä vain välttämättömmillä toimenpiteillä.

  • Aarnio, ORCID ID:
  • Rantala, ORCID ID:

Katsaus

artikkeli id 6047. Katsaus
Esa Uotila. (1994). Hyönteistuhot metsätaloudessa – taustaa tuhojen taloudelliselle analyysille. Metsätieteen aikakauskirja 1/1994: 69–78. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6047. https://doi.org/10.14214/ma.6047

Metsähyönteisten aiheuttamien tuhojen taloudellista merkitystä ei Pohjoismaissa ole juurikaan tutkittu. Vaikka metsänomistajille tuhojen taloudellinen merkitys voi olla suuri, ei metsien hyönteistuhoilla ole puuhuollon kannalta ollut merkitystä Suomessa.

Artikkelissa käsitellään tuhojen merkitystä ja taloudellisten vahinkojen korvausta metsänomistajille Suomessa. Tuhojen taloudellista analyysiä, torjunnan kannattavuutta sekä tuhojen torjuntaan vaikuttavia sosio-ekonomisia tekijöitä esitellään pääasiassa pohjoisamerikkalaisten tutkimusten perusteella. Lopuksi esitellään integroidun tuhonaiheuttajien hallinnan periaatteita ja toteutusta havumetsävyöhykkeellä metsätaloudellisesta näkökulmasta.

  • Uotila, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 6049. Tieteen tori
Simo Poso. (1994). Metsätalouden suunnittelu uusiin puihin. Voidaanko silmävaraisesta kuvioittaisesta arvioinnista luopua? Metsätieteen aikakauskirja 1/1994: 84-88. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6049.
  • Poso, ORCID ID:E-mail simo.poso@helsinki.fi (email)
artikkeli id 6048. Tieteen tori
Jarkko Huovinen. (1994). Toimintojen jako liiketoimintayksiköiksi yksityismetsätalouden kannattavuusseurannassa. Metsätieteen aikakauskirja 1/1994: 79-83. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6048.
  • Huovinen, ORCID ID:

Puheenvuoro

artikkeli id 6052. Puheenvuoro
Matti Palo & Ritva Toivonen. (1994). Miksi ei puutavarapörssiä? Metsätieteen aikakauskirja 1/1994: 94-95. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6052.
  • Palo, ORCID ID:E-mail matti.palo@metla.fi (email)
  • Toivonen, ORCID ID:
artikkeli id 6051. Puheenvuoro
Risto Seppälä. (1994). Puukaupassa ei tarvita vapautusta kilpailulaeista vaan vapaata kilpailua. Metsätieteen aikakauskirja 1/1994: 91-93. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6051.
  • Seppälä, ORCID ID:E-mail risto.seppala@metla.fi (email)
artikkeli id 6050. Puheenvuoro
Risto Jalkanen. (1994). Onko kuusi hengittämässä itseään Etelä-Suomesta? Metsätieteen aikakauskirja 1/1994: 89-90. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6050.
  • Jalkanen, ORCID ID:E-mail risto.jalkanen@metla.fi (email)

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit