Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2

Päätoimittajalta

artikkeli id 6010. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2000). Suometsien merkitys metsätaloudessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6010. https://doi.org/10.14214/ma.6010
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6012. Tutkimusartikkeli
Mikko Hyppönen. (2000). Ylispuiden korjuun vaikutus mäntytaimikoiden kasvatuskelpoisuuteen Lapissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6012. https://doi.org/10.14214/ma.6012

Tutkimuksessa selvitettiin ylispuiden korjuun vaikutuksia Lapin luontaisesti syntyneiden mäntytaimikoiden tiheyteen, aukkoisuuteen, pituuteen ja kasvatuskelpoisuuteen sekä eriteltiin ylispuuston korjuussa taimille syntyvien vaurioiden aiheuttajia ja laatua. Samalla tutkittiin ajourien määrää. Aineistona oli silloisen Lapin metsälautakunnan alueen yksityismetsien mänty-ylispuuleimikoista valittu 33 leimikon yhteispinta-alaltaan 80 hehtaarin otos, joka inventoitiin sekä ennen korjuuta että korjuun jälkeen vuosina 1991–1993.

Taimikoiden keskimääräinen tiheys oli ennen ylispuiden korjuuta 8 400 kpl/ha. Korjuun jälkeen vaurioitumattomia taimia oli keskimäärin 7 000 kpl/ha. Taimista vaurioitui noin 17 %. Kehityskelpoisten taimien määrä oli ennen korjuuta 2 100 kpl/ha ja korjuun jälkeen 1 700 kpl/ha. Vaurioituneista taimista 90 % oli vaurioitunut niin vakavasti, että ne olivat kehityskelvottomia. Suurin osa kehityskelvottomiksi vaurioituneista taimista oli katkennut.

Vaurioprosenttiin vaikuttivat voimakkaimmin hakkuukertymä ja ajouraverkon tiheys. Vauriomäärä oli sitä suurempi, mitä suurempi oli hakkuukertymä ja mitä tiheämpi ajouraverkko leimikkoon tehtiin. Suurin osa vaurioista (60 %) syntyi metsäkuljetuksen aikana ajouralla ja sen läheisyydessä.

Taimikoiden aukkoisuus lisääntyi korjuussa keskimäärin 8 %-yksikköä mitattuna tyhjien koealojen määrällä. Taimikoiden keskipituus pysyi korjuussa muuttumattomana. Taimikoiden pinta-alasta oli ennen korjuuta hyviä ja tyydyttäviä noin 80 %, korjuun jälkeen hieman alle 60 %. Kaikki taimikot pysyivät korjuussa kasvatuskelpoisina.

Ylispuiden korjuu Lapin luontaisesti uudistetuista mäntytaimikoista ei ole erityisen ongelmallista taimikoiden aukkoisuudesta huolimatta. Ajourien suunnitteluun ja korjuun toteutukseen on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota. Tutkimuksen päätulokset vastaavat suurelta osin aiempien korjuuvauriotutkimusten tuloksia. Ajourien suunnittelu ylispuuleimikoissa vaatii lisätutkimuksia.

  • Hyppönen, ORCID ID:E-mail mikko.hypponen@metsakeskus.fi (email)
artikkeli id 6011. Tutkimusartikkeli
Risto Heikkilä. (2000). Männyn istutustaimikoiden metsänhoidollinen tila hirvivahingon jälkeen Etelä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6011. https://doi.org/10.14214/ma.6011

Männyntaimikoiden kehityskelpoisuutta metsänomistajalle korvatun hirvivahingon jälkeen arvioitiin Etelä-Suomessa tehdyssä inventoinnissa. Osassa taimikoita tiedettiin hirvien aiheuttaneen tuhoja, ja osa oli samoilta alueilta valittuja kontrollitaimikoita. Merkittävää hirvituhoa todettiin 26 %:ssa kaikista tutkituista männyistä, joita oli keskimäärin 1 502 kpl/ha. Hirvet olivat tuhonneet täysin keskimäärin 6 % männyistä. Kasvavista männyistä 8 %:ssa oli suuria vielä ulkoisesti näkyviä runkovikoja. Lähes joka neljännen männyn (rungon sisäiset viat mukaan lukien) laatu oli huomattavasti heikentynyt. Hirvituhon suhteen hyvälaatuisia istutettuja sekä korvaavia, luontaisesti syntyneitä mäntyjä oli noin 1 100 kpl/ha. Hirvituhon vuoksi vikaantuneita mäntyjä, jotka tulisi poistaa ensiharvennuksessa, oli noin 300 kpl/ha. Kaikki luontaisesti syntyneet kuuset ja koivut mukaan lukien hyvälaatuisia puita oli lähes 1 500 kpl/ha. Puuston tiheys oli tällöin lähes 2 000 kpl/ha. Kasvu- ja laatutappiosta korvatuissa vahinkotaimikoissa oli merkittävää hirvituhoa noin kolmasosassa kaikista männyistä, uudelleen metsitetyissä taimikoissa 18 %:ssa ja kontrollitaimikoissa 17 %:ssa. Istutusvirheestä johtuva vinotyvisyys alensi runkojen laatua 16 %:ssa istutustaimista. Varttuneet männyntaimikot ovat merkityksellisiä hirvien ravinnonkäytölle, sillä sekä alikasvoksia että mäntyjen sivuoksia oli yleisesti käytetty ravinnoksi. Kontrollitaimikot osoittavat, etteivät kaikki hirvivahingot tule korvausten piiriin. Suurin osa runkotuhoista oli jäämässä sisäisiksi, tukkipuuston arvoa myöhemmin heikentäviksi vioiksi. Ellei ensiharvennuksessa poisteta huonolaatuisia puita, sahausvaiheessa havaittavat laatutappiot saattavat olla samaa suuruusluokkaa kuin hirvivahingoista samoissa metsiköissä jo maksetut korvaukset.

  • Heikkilä, ORCID ID:E-mail risto.heikkila@metla.fi (email)

Tieteen tori

Suometsien kasvatus

artikkeli id 6020. Tieteen tori – Suometsien kasvatus
Mika Nieminen & Erkki Ahti. (2000). Soiden metsätalouskäytön vesistövaikutukset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6020. https://doi.org/10.14214/ma.6020
  • Nieminen, ORCID ID:E-mail mika.nieminen@metla.fi (email)
  • Ahti, ORCID ID:
artikkeli id 6019. Tieteen tori – Suometsien kasvatus
Raija Laiho, Timo Penttilä & Jukka Laine. (2000). Riittävätkö ravinteet suometsissä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6019. https://doi.org/10.14214/ma.6019
  • Laiho, ORCID ID:E-mail raija.laiho@helsinki.fi (email)
  • Penttilä, ORCID ID:
  • Laine, ORCID ID:
artikkeli id 6018. Tieteen tori – Suometsien kasvatus
Risto Lauhanen & Erkki Ahti. (2000). Kunnostusojituksella kestävään suometsien kasvatukseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6018. https://doi.org/10.14214/ma.6018
  • Lauhanen, ORCID ID:E-mail risto.lauhanen@metla.fi (email)
  • Ahti, ORCID ID:
artikkeli id 6017. Tieteen tori – Suometsien kasvatus
Matti Sirén. (2000). Turvemaiden puunkorjuun kehittäminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6017. https://doi.org/10.14214/ma.6017
  • Sirén, ORCID ID:E-mail matti.siren@metla.fi (email)
artikkeli id 6016. Tieteen tori – Suometsien kasvatus
Hannu Hökkä. (2000). Suometsien kasvun mallintaminen – nykytilanne ja lähiajan tietotarpeet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6016. https://doi.org/10.14214/ma.6016
  • Hökkä, ORCID ID:E-mail hannu.hokka@metla.fi (email)
artikkeli id 6015. Tieteen tori – Suometsien kasvatus
Timo Penttilä, Hannu Hökkä & Raija Laiho. (2000). Harvennusten ekologiset perusteet ja tuotosvaikutukset ojitetuilla rämeillä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6015. https://doi.org/10.14214/ma.6015
  • Penttilä, ORCID ID:E-mail timo.penttila@metla.fi (email)
  • Hökkä, ORCID ID:
  • Laiho, ORCID ID:
artikkeli id 6014. Tieteen tori – Suometsien kasvatus
Pentti Niemistö. (2000). Hieskoivut ojitusalueilla – riukuja vai rahapuita? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6014. https://doi.org/10.14214/ma.6014
  • Niemistö, ORCID ID:E-mail pentti.niemisto@metla.fi (email)
artikkeli id 6013. Tieteen tori – Suometsien kasvatus
Tuula Nuutinen. (2000). Suometsät osana metsätalouden kestävyyttä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6013. https://doi.org/10.14214/ma.6013
  • Nuutinen, ORCID ID:E-mail tuula.nuutinen@metla.fi (email)

Tieteen tori

artikkeli id 6021. Tieteen tori
Risto Päivinen & Perttu Anttila. (2000). Lisäsiipi Lönnrothin mökkiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6021. https://doi.org/10.14214/ma.6021
  • Päivinen, ORCID ID:E-mail risto.paivinen@forest.joensuu.fi (email)
  • Anttila, ORCID ID:

Puheenvuoro

artikkeli id 6023. Puheenvuoro
Juha Lappi. (2000). Metsien hyödyt: vastauksia vastauksiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6023. https://doi.org/10.14214/ma.6023
  • Lappi, ORCID ID:E-mail juha.lappi@metla.fi (email)
artikkeli id 6022. Puheenvuoro
Samuel Kaurinkoski. (2000). Hämmentävää kiertoaikakeskustelua. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6022. https://doi.org/10.14214/ma.6022
  • Kaurinkoski, ORCID ID:

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit