Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4

Päätoimittajalta

artikkeli id 5979. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2007). Metsäntutkimuksen tulevaisuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli id 5979. https://doi.org/10.14214/ma.5979
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 5982. Tutkimusartikkeli
Katja Lähtinen, Ashley Selby, Leena Petäjistö. (2007). Puu- ja hirsitaloteollisuusyritysten markkina-alue-, tuote- ja asiakasvalintoihin perustuvat kokonaisstrategiat. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli id 5982. https://doi.org/10.14214/ma.5982

Puu- ja hirsitaloteollisuus on heterogeeninen toimiala, jolla toimii kooltaan, tuotannoltaan ja omistusrakenteeltaan monenlaisia yrityksiä. Tämä aiheuttaa toimialan kehittämiselle haasteita, mutta tarjoaa samanaikaisesti myös mahdollisuuksia edistää puu- ja hirsitaloyritysten liiketoimintaa ja niissä tapahtuvaa oppimista.

Toimialakohtaisten ja alueellisten kehittämishankkeiden on kritisoitu vastaavan huonosti erityyppisten puu- ja hirsitalovalmistajien tarpeita. Alan yritysten tekemien strategiavalintojen nykyistä syvällisempi tunteminen helpottaisi kehittämistoimenpiteiden nykyistä parempaa kohdentamista. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää yritysryhmiä, joihin kuuluu tuote- ja palveluvalikoimiltaan, markkina-alueiltaan ja asiakassegmenteiltään keskenään samankaltaisia puu- ja hirsitalovalmistajia.

Tutkimustulosten mukaan puu- ja hirsitaloteollisuudessa toimii tekemiensä strategisten valintojen näkökulmasta keskenään samankaltaisia yrityksiä, joissa on havaittavissa ryhmittymistä tuote- ja palvelukokonaisuuksien lisäksi tiettyihin markkina-alueisiin ja asiakkaisiin. Tuloksissa löydettiin seuraavat markkina-alue-, tuote- ja asiakasvalinnoista koostuvat kokonaisstrategiat: tuotannollinen erikoistuminen toimien useissa markkina- ja asiakassegmenteissä, tuotannollinen erikoistuminen toimien kapeissa markkina- ja asiakassegmenteissä sekä tuotannollinen laaja-alaisuus toimien kapeissa markkina- ja asiakassegmenteissä. Yritysyhteistyö, osaamisen kehittäminen ja tiedonkulun edistäminen ovat alan kilpailukyvyn kehittämiselle kriittisiä tekijöitä. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia erityyppisiä strategisia linjauk–sia toteuttavien yritysten kykyä hyödyntää tietoa omassa liiketoiminnassaan, kartoittaa niiden tietotarpeita ja selvittää erityyppisille yrityksille soveltuvia tiedonvälityskanavia.

  • Lähtinen, ORCID ID:E-mail katja.lahtinen@metla.fi (email)
  • Selby, ORCID ID:
  • Petäjistö, ORCID ID:
artikkeli id 5981. Tutkimusartikkeli
Leena Petäjistö, Ashley Selby. (2007). Metsänomistajien arvot ja näkemykset hirvikannan säätelyssä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli id 5981. https://doi.org/10.14214/ma.5981

Tutkimuksessa tarkasteltiin metsänomistuksen tavoitteiden yhteyttä metsänomistajan näkemyksiin hirvikannan säätelystä ja hirvivahingoista. Aineistosta voitiin identifioida maaseudulla havaituista diskursseista kolmen, hyödyntämisen diskurssin, hedonistisen diskurssin ja luonnonsuojeludiskurssin, esiintyminen metsänomistajien joukossa. Metsänomistuksen päätavoitteet sopivat hyvin metsänomistajien diskursseihin ja metsänomistajien arvomaailmaan.

Hyödyntämisen diskurssia edustivat metsänomistajat, joiden päätavoitteena oli puuntuotanto ja puunmyynnistä saatavat tulot, taloudellinen turvallisuus tai se, että metsä nähtiin sijoituskohteena. Aineiston metsänomistajista hyödyntämisen diskurssia edusti yhteensä lähes 60 prosenttia. Metsänomistajat, joille puunmyyntitulot ja metsien tuottama taloudellinen merkitys on tärkeää, omaavat alhaisimman toleranssin hirvituhojen ja hirvien määrän suhteen. Tämä tulisi ottaa huomioon hirvikantojen säätelyssä niin, että osa metsänomistajista ei joutuisi kärsimään liian suuria taloudellisia vahinkoja hirvivahinkojen vuoksi.

Hedonistista diskurssia edustivat metsänomistajat, joiden metsänomistuksen päätavoitteena oli metsästysmahdollisuuden ylläpitäminen ja virkistys- ja vapaa-aika. Heitä metsänomistajista oli yhteensä 27 prosenttia. He eivät näe, että hirvikantaa olisi pienennettävä, tai että hirvivahinkoja ei otettaisi huomioon riittävästi kannan säätelyssä. Kolmatta, eli luonnonsuojeludiskurssia edustavat metsänomistajat eivät toivoneet, että hirvikantaa pienennettäisiin, sillä osa heistä suhtautui metsästykseen negatiivisesti.

  • Petäjistö, ORCID ID:E-mail leena.petajisto@metla.fi (email)
  • Selby, ORCID ID:
artikkeli id 5980. Tutkimusartikkeli
Risto Sievänen, Timo Kareinen, Hannu Hirvelä, Hannu Ilvesniemi. (2007). Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli id 5980. https://doi.org/10.14214/ma.5980

Kioton pöytäkirjan mukaisen metsänhoitotoimenpiteen vaikutusten arviointia varten tehtiin laskelmia metsien kasvihuonekaasujen taseista MELA-ohjelmistolla laadittujen hakkuumahdollisuusarvioiden pohjalta. Hakkuumahdollisuusarviot (3 kpl) kuvaavat puuston pitkän aikavälin käyttömahdollisuuksia erilaisilla hakkuun tasoilla. Artikkelissa kuvataan lyhyesti menetelmä, jolla laskelmat tehtiin sekä esitetään tulokset. Puuston, lahopuun ja maaperän kasvihuonekaasutaseet arvioitiin puustotietojen avulla samoin menetelmin kuin kasvihuonekaasuraportoinnissa. Puusto- ja poistumatietojen perusteella tuotettiin arvio sekä puuston hiilitaseesta että kariketuotoksesta, joka malliin ja mittauksiin perustuvaan orgaanisen aineen hajoamisarvioon yhdistettynä tuotti arvion kuolleen orgaanisen aineen määrän muutoksesta. Hakkuumahdollisuusarvioissa kasvu on pääsääntöisesti poistumaa suurempi, jolloin myös metsät ovat kasvihuonekaasujen nielu tarkastelujaksolla 2005–2034. Nielun suuruus vaihtelee välillä 2,6–45 milj. t CO2/v eri laskelmissa ja ajankohtina. Arviossa, jossa hakkuut ovat kasvua suuremmat 2005–2014, metsät ovat lähde (suuruudeltaan 15,5 milj. t CO2/v). Tuloksista ilmenee, että jos hakkuut eivät lisäänny suuresti viimeaikaisesta tasosta, metsät tulevat olemaan kasvihuonekaasujen nielu, jolloin Kioton pöytäkirjan mukainen metsänhoitotoimenpiteen nieluhyöty (noin 3 milj. t CO2/v) on saatavissa 1. sitoumuskaudesta alkaen. Energiapuun käytön vaikutus laskelmien kasvihuonekaasutaseisiin on vähäinen.

  • Sievänen, ORCID ID:E-mail risto.sievanen@metla.fi (email)
  • Kareinen, ORCID ID:
  • Hirvelä, ORCID ID:
  • Ilvesniemi, ORCID ID:

Katsaus

artikkeli id 5983. Katsaus
Heikki Surakka, Matti Sirén. (2007). Poimintahakkuiden puunkorjuun nykytietämys ja tutkimustarpeet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli id 5983. https://doi.org/10.14214/ma.5983

Poimintahakkuita ei ole Suomessa tutkittu kovinkaan paljon puunkorjuun näkökulmasta. Aihe on kuitenkin tärkeä, sillä puunkorjuu vaikuttaa metsikön kasvatuksen talouteen ja erityisesti eri-ikäisenä kasvatettavassa metsikössä myös puuston tulevaan kehitykseen.

Poimintahakkuussa on puunkorjuun tuottavuuden kannalta piirteitä sekä tasaikäisen metsikön myöhemmästä harvennuksesta että päätehakkuusta. Työympäristö ja kertymä muistuttavat myöhempää harvennusta poistettavien puiden keskitilavuuden ollessa kuitenkin lähempänä päätehakkuuta kuin harvennusta. Toisaalta jäävän puuston varominen lisää runkokohtaista ajanmenekkiä päätehakkuisiin verrattuna. Poimintahakkuissa korjataan puusatoa ja luodaan edellytyksiä metsän uudistumiselle. Tulevan puuston muodostava alikasvos ei saisi oleellisesti vaurioitua korjuussa. Vaurioriski on suurimmillaan hakkuuvaiheessa, jossa puun kaadon ja käsittelyn lisäksi vaurioita syntyy myös taimia peittävistä hakkuutähdekasoista. Koneellinen hakkuu aiheuttaa hieman enemmän vaurioita alikasvoksessa kuin miestyönä tehty hakkuu. Korjuuaika vaikuttaa myös vaurioitumiseen. Pakkasella taimet vaurioituvat helposti, mutta toisaalta lumi suojaa taimia.

Tulevaisuuden poimintahakkuiden keskeiset tutkimustarpeet liittyvät työtekniikan, tuottavuuden ja korjuujäljen yhteyksien selvittämiseen. Myös kuljettajan toiminnan ohjeistamiseen sekä ajourien määrään ja sijoitteluun tarvitaan tutkimustietoa.

  • Surakka, ORCID ID:E-mail heikki.surakka@metla.fi (email)
  • Sirén, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 5984. Tieteen tori
Markku Penttinen, Antrei Lausti. (2007). Metsänomistamisen markkinariski. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli id 5984. https://doi.org/10.14214/ma.5984
  • Penttinen, ORCID ID:E-mail markku.penttinen@metla.fi (email)
  • Lausti, ORCID ID:

Kirjallisuutta

artikkeli id 5985. Kirjallisuutta
Matti Palo, Pertti Veijola. (2007). Vuosisata Lapin metsäopetusta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli id 5985. https://doi.org/10.14214/ma.5985
  • Palo, ORCID ID:E-mail matti.palo@welho.com (email)
  • Veijola, ORCID ID:

Tutkimusseloste

artikkeli id 5993. Tutkimusseloste
Henri Vanhanen, Timo O. Veteli, Pekka Niemelä. (2007). Mallinnuksen käyttö arvioitaessa ilmastonmuutoksen vaikutusta havu- ja lehtinunnan levinneisyyteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli id 5993. https://doi.org/10.14214/ma.5993
  • Vanhanen, ORCID ID:
  • Veteli, ORCID ID:
  • Niemelä, ORCID ID:
artikkeli id 5992. Tutkimusseloste
Timo Saksa, Jari Miina. (2007). Varhaisperkauksen vaikutus männyn taimien elossa oloon, kasvuun ja lehtipuuston aiheuttamiin latvavaurioihin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli id 5992. https://doi.org/10.14214/ma.5992
  • Saksa, ORCID ID:
  • Miina, ORCID ID:
artikkeli id 5991. Tutkimusseloste
Katri Luostarinen. (2007). Lustojen suunnan ja kuivausmenetelmän vaikutus koivulautojen muodonmuutoksiin, pintakovuuteen ja väriin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli id 5991. https://doi.org/10.14214/ma.5991
  • Luostarinen, ORCID ID:
artikkeli id 5990. Tutkimusseloste
Laura Koskela, Tapio Nummi. (2007). Apteeraustuloksen mittarina käytetyn jakauma-asteen tilastollisista ominaisuuksista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli id 5990. https://doi.org/10.14214/ma.5990
  • Koskela, ORCID ID:
  • Nummi, ORCID ID:
artikkeli id 5989. Tutkimusseloste
Lauri Korhonen, Kari T. Korhonen, Pauline Stenberg, Matti Maltamo, Miina Rautiainen. (2007). Paikalliset latvuspeittävyysmallit beta-regressiolla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli id 5989. https://doi.org/10.14214/ma.5989
  • Korhonen, ORCID ID:
  • Korhonen, ORCID ID:
  • Stenberg, ORCID ID:
  • Maltamo, ORCID ID:
  • Rautiainen, ORCID ID:
artikkeli id 5988. Tutkimusseloste
Ilkka Korpela, Esko Välimäki. (2007). Metsän kartoitus yhdistämällä fotogrammetria ja maastogeodesia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli id 5988. https://doi.org/10.14214/ma.5988
  • Korpela, ORCID ID:
  • Välimäki, ORCID ID:
artikkeli id 5987. Tutkimusseloste
Paula Jylhä, Juha Laitila. (2007). Energia- ja ainespuun korjuu nuorista metsistä kokopuupaalaimella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli id 5987. https://doi.org/10.14214/ma.5987
  • Jylhä, ORCID ID:
  • Laitila, ORCID ID:
artikkeli id 5986. Tutkimusseloste
Risto Jalkanen, Carmen Büttner, Susanne von Bargen. (2007). Kirsikankierrelehtivirus hieskoivulla Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli id 5986. https://doi.org/10.14214/ma.5986
  • Jalkanen, ORCID ID:
  • Büttner, ORCID ID:
  • Bargen, ORCID ID:

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit