Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 3

Päätoimittajalta

artikkeli id 5690. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2006). Metsäntutkimuksen merkitys ja tutkimukseen tarvittavat voimavarat. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 3 artikkeli id 5690. https://doi.org/10.14214/ma.5690
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 5693. Tutkimusartikkeli
Teijo Palander & Mika Vainikka. (2006). Puutavaran toimittajien ja asiakkaiden yhteistyömahdollisuudet laajavastuisessa urakoinnissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 3 artikkeli id 5693. https://doi.org/10.14214/ma.5693

Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli ratkaista miten autokuljetukseen liittyvää yhteistyötä voisi kehittää. Tutkimuksessa selvitettiin sekä puutavaran toimittajien että toimittajien ja asiakkaiden välistä yhteistyötä. Tutkimus tehtiin kirjekyselynä vuonna 2005. Itäsuomalaisten kuljetusyrittäjien (46 kpl) vastausten perusteella kiinnostavin toimittajien välinen yhteenliittymä oli osakeyhtiö. Yrittäjien mielestä yhteisessä osakeyhtiössä liiketoiminta perustuisi laskutukseen ja yhtiö perustettaisiin palvelujen myyntiä ja markkinointia varten. Osakeyhtiö tekisi kuljetussopimukset asiakkaille ja jokainen osakeyhtiön omistaja (kuljetusyrittäjä) tekisi omat sopimuksensa osakeyhtiön kanssa. Tutkimuksessa myös selvisi, että kuljetusyrittäjillä ei ole riittäviä valmiuksia johtaa yhteistä yritystä, joka huolehtisi sekä puunkorjuusta että kuljetuksesta. Puutavaran toimittajien ja heidän asiakkaidensa välistä yhteistyötä tutkittiin alueyrittämisen näkökulmasta.

Autokuljetusyrittäjät (45 %) pitivät tärkeimmän asiakkaansa vastustusta ja suhtautumista merkittävänä alueyrittäjyyden esteenä. Etenkin pienet ja keskikokoiset yritykset (60 %) olivat tätä mieltä. Yrittäjät myös kokivat, että alueyrittäjyys on metsäteollisuuden keino siirtää puunhankinnan suunnittelutehtävät ja vastuut korvauksetta yrittäjille. Lisäksi yrittäjien mielestä nykyisessä alueyrittäjyyden toimintaympäristössä liiketoiminnan kannattavuus ei parane yrityskoon kasvaessa. Tulosten perusteella autokuljetusyrittäjät olivat kiinnostuneita nykyisiä yhteistyömuotoja (aliurakointi, työyhteenliittymä, muu verkottuminen, alueyrittäminen) tiiviimmästä yhteistyöstä. Jos puutavaran kuljetusalalla yhteistyön tavoitteena on autokuljetustoiminnon ulkoistaminen, pitäisi päätöksentekijöiden kehittää nykyistä toimintaympäristöä suuntaan, jossa puutavaran toimittajien nykyistä järjestäytyneemmät yhteenliittymät olisivat toteuttamiskelpoisempia.

  • Palander, ORCID ID:E-mail teijo.s.palander@joensuu.fi (email)
  • Vainikka, ORCID ID:
artikkeli id 5692. Tutkimusartikkeli
Juho Rantala & Harri I. Kulmala. (2006). Verkostoitumisen nykytilanne, edellytykset ja mahdollisuudet metsätalouden palvelutuotannossa Pirkanmaalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 3 artikkeli id 5692. https://doi.org/10.14214/ma.5692

Kokonaisten toimitusketjujen hallinta ja yritysten välisten yhteistoimintasuhteiden kehittäminen eli verkostoituminen on nousemassa myös metsätalouden palvelutuotannossa toimivien yritysten strategiseksi haasteeksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää verkostoitumisen nykytilanne, edellytykset ja mahdollisuudet metsäpalveluita tuottavien yritysten liiketoiminnassa. Verkostoitumista tarkasteltiin erityisesti yritysten palveluvalikoiman ja asiakassuhteiden, yritysyhteistyön sekä kustannusten hallinnan, kasvun ja kannattavuuden näkökulmista. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena pirkanmaalaisille metsäpalveluita tuottaville yrityksille vuosina 2005 ja 2006. Kyselyyn vastasi 58 yritystä.

Tutkimus osoitti, että metsätalouden palvelutuotannossa on monentyyppisiä verkostorakenteita, joiden hyödyntämisessä ollaan ottamassa vasta ensiaskeleita. Verkostoitumisen mahdollisuuksia kuvasivat pitkäaikaisiin sopimuksiin perustuvien tilausten suuri osuus yritysten tilauskannasta, yritysten lukumääräisesti pieni asiakaskunta ja halukkuus tehdä yhteistyötä muiden yritysten kanssa. Sen sijaan havaittu kustannusten hallinnan heikko taso on este toimialan verkostoitumiskehitykselle. Tulosten perusteella on perusteltua rohkaista etenkin kasvuhakuisia metsäpalveluita tuottavia yrityksiä avoimempaan yhteistyöhön ja verkostoitumaan muiden yritysten kanssa.

  • Rantala, ORCID ID:E-mail juho.rantala@metla.fi (email)
  • Kulmala, ORCID ID:
artikkeli id 5691. Tutkimusartikkeli
Juho Rantala & Veli-Matti Saarinen. (2006). Istutuskoneinvestointi alueyrittäjän näkökulmasta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 3 artikkeli id 5691. https://doi.org/10.14214/ma.5691

Koneellisen metsänistuttamisen yleistyminen näyttää tällä hetkellä aiempaa todennäköisemmältä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kannattavan istutuskoneinvestoinnin edellytykset, arvioida koneellisen metsänistuttamisen soveltuvuutta osaksi alueyrittäjyyteen perustuvaa metsätöiden organisointimallia ja arvioida tulevaisuuden istutuskonetarvetta. Tutkimusaineisto muodostettiin metsäkeskuksiin tehtyjen taimikon perustamisilmoitusten perusteella paikkatietojärjestelmää apuna käyttäen. Istutuskoneinvestoinnin kannattavuutta tarkasteltiin annuiteettimenetelmällä ja katetuottolaskennalla. Taloudellisesti kannattava istutuskoneinvestointi edellytti lähes koneen vuosikapasiteettia vastaavan uudistuspinta-alan istuttamista. Toimintasäteen perusteella koneellinen istutus näyttäisi soveltuvan hyvin osaksi puunkorjuuseen perustuvaa alueurakointia.

  • Rantala, ORCID ID:E-mail juho.rantala@metla.fi (email)
  • Saarinen, ORCID ID:

Tiedonanto

artikkeli id 5696. Tiedonanto
Kati Berninger. (2006). Millaisia teemoja ja painotuksia sisältyy kaakkoissuomalaisten mielestä kestävään metsätalouteen? Neljän intressiryhmän ajatuksia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 3 artikkeli id 5696. https://doi.org/10.14214/ma.5696

Kaakkois-Suomen metsäohjelman yhteydessä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin kaakkoissuomalaisten metsänomistajien, metsien monikäyttäjien, luonnonsuojelijoiden ja metsäammattilaisten näkemyksiä kestävään metsätalouteen liittyvistä teemoista sekä taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen ulottuvuuden välisistä painotuksista. Intressiryhmien välillä havaittiin kahtiajako taloudellisia ja luontoarvoja painottaviin ryhmiin. Tärkeimmiksi teemoiksi nousivat metsätalouden taloudellinen kannattavuus, metsien uudistaminen ja luonnon monimuotoisuus. Sosiaalisen ulottuvuuden painotus jäi kaikissa ryhmissä heikoksi, mikä voi johtua sosiaalisen kestävyyden määrittelyn vaikeudesta. Kestävän metsätalouden haasteena on havaittujen vastakkaisten näkemysten yhteensovittaminen siten, että sosiaalinen kestävyys toteutuu. Uudet vapaaehtoiset luonnonsuojelun keinot, kuten luonnonarvokauppa ja metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistoimintaverkostot, voisivat olla yksi tapa lähentää luonnonsuojelua ja taloutta painottavia ryhmiä.

  • Berninger, ORCID ID:E-mail kati_berninger@yahoo.ca (email)
artikkeli id 5695. Tiedonanto
Kari Väätäinen, Antti Asikainen & Lauri Sikanen. (2006). Metsäkoneiden siirtokustannusten laskenta ja merkitys puunkorjuun kustannuksissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 3 artikkeli id 5695. https://doi.org/10.14214/ma.5695

Pienilläkin metsäkoneyrityksillä on omaa, metsäkoneiden siirroissa käytettävää koneenkuljetuskalustoa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin metsäkoneenkuljetuskaluston omistamisen ja käytön erityispiirteitä sekä esitettiin laskentamalli metsäkoneiden siirtokustannusten arvioimiseksi. Myös siirtokustannusten merkitystä puunkorjuun kokonaiskustannuksista pohdittiin. Yhden koneketjun puunkorjuuyrityksessä metsäkoneiden siirtokustannus oli 0,80 euroa/m3 (1,62 euroa/km) ilman kuljettajan palkkakustannuksia, kun vuotuinen koneenkuljetusauton ajosuorite oli noin 17 300 km (hakkuumäärä 35 000 m /vuosi). Vastaavasti kahden korjuuketjun yrityksessä (70 000 m3/vuosi) yhden metsäkoneenkuljetusauton käytön yksikkökustannus oli 0,52 euroa/m3 (1,03 euroa/km). Metsäkoneiden siirtokustannusten osuus oli noin 6–10 % koneyrittäjän puunkorjuun kokonaiskustannuksista. Jatkossa erityisesti alueyrittäjyys voi tarjota uusia keinoja metsäkonesiirtojen kustannustehokkaampaan toteutukseen.

  • Väätäinen, ORCID ID:E-mail kari.vaatainen@metla.fi (email)
  • Asikainen, ORCID ID:
  • Sikanen, ORCID ID:
artikkeli id 5694. Tiedonanto
Olli Leino, Markus Holopainen, Antti Mäkinen, Hanna Happonen, Tarja Kiviaho & Riina Tuominen. (2006). Pysty- ja maalahopuuston inventointi relaskooppiotannan avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 3 artikkeli id 5694. https://doi.org/10.14214/ma.5694

Useimmat käytössä olevat lahopuuston inventointimenetelmät on kehitetty maalahopuun inventointiin. Metsikön sukkessiovaiheesta ja häiriödynamiikasta riippuen luonnontilaisen boreaalisen metsän lahopuusta noin kolmannes muodostuu pystyyn kuolleesta puustosta. Näin ollen on tärkeää kehittää ja tutkia menetelmien soveltuvuutta myös kokonaislahopuuston määrän arvioimiseen. Tutkimuksessa selvitettiin kahden relaskooppihahlon käyttöä pysty- ja maalahopuuosuuksien inventoinnissa. Relaskooppiotannalla inventoidun lahopuuston tunnuksia verrattiin useissa tutkimuksissa käytettyyn ympyräkoealainventointiin. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää menetelmän käyttökelpoisuutta, luotettavuutta ja tuottavuutta Siuntion metsissä tehdyssä testissä. Tuloksien perusteella relaskooppiotantaan perustuvien inventointimenetelmien tuottavuus laskettaessa yksittäisen koealan mittaamiseen kulunutta aikaa oli usein kiinteäalaisia koealoja pienempi. Toisaalta mittausteknisten päätösten vaikutus mittausnopeuteen havaittiin merkittäväksi. Vaihtuvasäteiset menetelmät osoittautuivat kiinteäsäteistä suositeltavimmiksi niiden paremman luotettavuuden ansiosta. Pysty- ja maalahopuuston mittaaminen relaskooppikoealalta samanaikaisesti ei vaikuttanut merkittävästi koealan mittaukseen kuluneeseen aikaan.

  • Leino, ORCID ID:E-mail olli.pt.leino@helsinki.fi (email)
  • Holopainen, ORCID ID:
  • Mäkinen, ORCID ID:
  • Happonen, ORCID ID:
  • Kiviaho, ORCID ID:
  • Tuominen, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 5698. Tieteen tori
Mirja Mikkilä. (2006). Vastuullisuuden monet kasvot: maailmanlaajuisen metsäteollisuuden hyväksyttävyys erilaisissa yhteiskunnissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 3 artikkeli id 5698. https://doi.org/10.14214/ma.5698
  • Mikkilä, ORCID ID:E-mail mirja.mikkila@pp.inet.fi (email)
artikkeli id 5697. Tieteen tori
Miina Rautiainen, Pauline Stenberg & Matti Mõttus. (2006). Lehtialaindeksin kaukokartoituksesta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 3 artikkeli id 5697. https://doi.org/10.14214/ma.5697
  • Rautiainen, ORCID ID:E-mail miina.rautiainen@helsinki.fi (email)
  • Stenberg, ORCID ID:
  • Mõttus, ORCID ID:

Puheenvuoro

artikkeli id 5700. Puheenvuoro
Ari Turunen. (2006). Älä tapa viestinviejää. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 3 artikkeli id 5700. https://doi.org/10.14214/ma.5700
  • Turunen, ORCID ID:E-mail ari.turunen@metla.fi (email)
artikkeli id 5699. Puheenvuoro
Heikki Smolander. (2006). Tutkimustulosten uutisointi ja tutkimuksen uskottavuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 3 artikkeli id 5699. https://doi.org/10.14214/ma.5699
  • Smolander, ORCID ID:E-mail heikki.smolander@metla.fi (email)

Tutkimusseloste

artikkeli id 5703. Tutkimusseloste
Lauri Mehtätalo, Matti Maltamo & Annika Kangas. (2006). Relaskooppikoealan pienimmän puun läpimitan mittaamisella voidaan parantaa puuston kokojakaumaennustetta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 3 artikkeli id 5703. https://doi.org/10.14214/ma.5703
  • Mehtätalo, ORCID ID:
  • Maltamo, ORCID ID:
  • Kangas, ORCID ID:
artikkeli id 5702. Tutkimusseloste
Vesa Juntunen & Seppo Neuvonen. (2006). Männyn ja kuusen luontainen uudistuminen metsänrajalla Pohjois-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 3 artikkeli id 5702. https://doi.org/10.14214/ma.5702
  • Juntunen, ORCID ID:
  • Neuvonen, ORCID ID:
artikkeli id 5701. Tutkimusseloste
Pedro Aphalo, Markku Lahti, Tarja Lehto, Tapani Repo, Aino Rummukainen, Hannu Mannerkoski & Leena Finér. (2006). Alhainen maan lämpötila rajoittaa rauduskoivun kasvua. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 3 artikkeli id 5701. https://doi.org/10.14214/ma.5701
  • Aphalo, ORCID ID:
  • Lahti, ORCID ID:
  • Lehto, ORCID ID:
  • Repo, ORCID ID:
  • Rummukainen, ORCID ID:
  • Mannerkoski, ORCID ID:
  • Finér, ORCID ID:

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit