Articles by Jari Hynynen

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6864. Tutkimusartikkeli
Jari Hynynen, Anneli Viherä-Aarnio, Risto Kasanen. (2002). Nuorten haapaviljelmien alkukehitys. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli id 6864. https://doi.org/10.14214/ma.6864

Tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten haapaviljelmien alkukehitystä erilaisilla kasvupaikoilla ja erilaisissa kasvatustiheyksissä ja verrattiin hybridihaavan ja kotimaisen haavan kehitystä ja alttiutta mustaversotaudille istutusta seuranneiden 3–5 vuoden aikana.

Tutkimuksen aineiston muodostivat neljä vuosina 1997–99 perustettua kenttäkoetta, jotka sijaitsevat Lohjalla, Lapinjärvellä ja Pornaisissa. Kaksi viljelystä perustettiin metsämaalle (OMT) ja kaksi entiselle peltomaalle. Kokeissa vertailtiin neljää eri viljelytiheyttä (400, 800, 1200 ja 1600 tainta/ha), joita tutkittiin kolmella hybridihaapakloonilla sekä kotimaisen haavan siemensyntyisellä taimierällä.

Hybridihaapa osoittautui tavallista haapaa nopeakasvuisemmaksi. Pituuskasvu oli hybridihaavalla lähes 50% nopeampi kuin haavalla. Kolmen kasvukauden jälkeen hybridihaavan taimet olivat keskimäärin n. 180 cm:n pituisia, kun haavat olivat vastaavasti kasvaneet n. 120 cm:n pituisiksi. Kasvutulokset ovat saman suuntaisia kuin onnistuneilta haapaviljelyksiltä aikaisemmin saadut tutkimustulokset. Yhdellä muokkaamattomalle pellolle perustetulla koealueella puuston alkukehitys oli poikkeuksellisen hidasta taimien ollessa vain noin metrin pituisia kolmen kasvukauden jälkeen.

Taimituhoja esiintyi viljelyksillä vähän, koska viljelykset oli istutuksen yhteydessä suojattu nisäkästuhoja vastaan. Hybridihaavan taimet osoittautuivat elävyyden ja taimien elinvoimaisuuden osalta tavallista haapaa paremmiksi. Kuolleiden taimien osuus oli hybridihaavikossa keskimäärin 4,6% ja haavikoissa vastaavasti 14,2%.

Maastomittauksissa havaittiin mustaversotaudille tyypillisiä oireita; pieniä mustia lehtilaikkuja ja joitakin kuolleita versoja. Mustaverson oireiden esiintyminen vaihteli runsaasti koealueittain. Niitä todettiin merkitsevästi enemmän haavalla, keskimäärin 37%:lla taimista, mutta hybridihaavallakin 13%:lla taimista. Maastossa todetuista oireista huolimatta hybridihaavan lehdistä tai kuolleista versoista ei pystytty myöhemmin laboratoriossa eristämään mustaversotautia aiheuttavaa Venturia tremulae -sientä.

  • Hynynen, ORCID ID:E-mail jari.hynynen@metla.fi (email)
  • Viherä-Aarnio, ORCID ID:
  • Kasanen, ORCID ID:
artikkeli id 6436. Tutkimusartikkeli
Jari Hynynen, Merja Arola. (1999). Ensiharvennusajankohdan vaikutus hoidetun männikön kehitykseen ja harvennuksen kannattavuuteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli id 6436. https://doi.org/10.14214/ma.6436

Ensiharvennusajankohdan vaikutusta nuoren männikön kehitykseen tutkittiin 20 vuoden ajan kymmenessä koemetsikössä. Kaikissa metsiköissä oli tehty taimikonharvennus. Tutkimuksen koejärjestely sisälsi kolme ensiharvennuskäsittelyä. Aikainen harvennus tehtiin kokeiden perustamisvaiheessa puuston valtapituuden ollessa noin 13 m. Kaksivaiheisessa harvennuksessa lievä harvennus toistettiin kymmenen vuoden välein. Viivästetty ensiharvennus tehtiin 15 vuotta kokeiden perustamisen jälkeen valtapituuden ollessa keskimäärin 17,7 m.

Harvennusajankohta ei vaikuttanut merkittävästi puuston kokonaistuotokseen. Puuston kasvu aleni kuitenkin tilapäisesti harvennuksen seurauksena sitä enemmän mitä voimakkaammin puustoa oli harvennettu.

Aikaisen ensiharvennuksen jälkeen puiden läpimitan kasvu voimistui ja latvussuhteen iänmukainen pieneneminen hidastui. Puuston reaktio viivästyneeseen harvennukseen oli samansuuntainen mutta pienempi. Ensiharvennus lisäsi määrällisesti eniten metsikön suurimpien puiden läpimitan kasvua. Harvennuksen jälkeen puiden läpimitan kasvu oli voimakkainta rungon tyviosissa.

Ensiharvennuksen viivästäminen paransi harvennuksen kannattavuutta tuntuvasti. Harvennuksessa talteen saadun käyttöpuun määrä lisääntyi 35:stä m3 ha–1 64:een m3 ha–1, mikä lähes kaksinkertaisti laskennalliset puunmyyntitulot. Vastaavasti laskennalliset puunkorjuun yksikkökustannukset alenivat 159 mk:sta 73 mk:aan kuutiometriltä.

Tulosten mukaan männiköissä, joissa taimikonhoito on tehty ajallaan, ensiharvennusta voidaan viivästää 10–15 vuodella heikentämättä oleellisesti puuston kasvuedellytyksiä.

  • Hynynen, ORCID ID:E-mail jari.hynynen@metla.fi (email)
  • Arola, ORCID ID:
artikkeli id 5949. Tutkimusartikkeli
Jari Hynynen, Jussi Saramäki. (1995). Ensiharvennuksen viivästymisen ja harvennusvoimakkuuden vaikutus nuoren männikön kehitykseen. Metsätieteen aikakauskirja 2/1995: 99-113. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 2 artikkeli id 5949. https://doi.org/10.14214/ma.5949

Tutkimuksessa tarkastellaan yhdeksän nuoreen ensiharvennusvaiheen (valtapituus 12,0–13,9 m) männikköön perustetun faktorikokeen (3 harvennusastetta x 3 lannoitusastetta) perusteella harvennuksen viivästymisen vaikutusta 15 vuoden aikana ensiharvennuksesta. Voimakkaan ensiharvennuksen (60 % runkoluvusta) seurauksena puuston tilavuuskasvu aluksi pieneni harvennusta seuraavina vuosina, mutta se saavutti harventamattoman puuston kasvun tason 15 vuoden kuluessa harvennuksesta. Voimakas harvennus pienensi männikön tilavuuskasvua 15 vuoden aikana yhteensä 15 m3 ha–1 (12 %) verrattuna harventamattoman puuston kasvuun. Harventamattomien metsiköiden tilavuuskasvu säilyi koko seurantajakson likimain vakiona. Harvennus ei vaikuttanut valtapituuden kehitykseen.

Harvennuskertymä oli kokeen alussa voimakkaasti harvennetuilla koealoilla 36 m3 ha–1 ja tutkimusjakson lopussa harvennetuilla 66 m3 ha–1, kun jäävä runkoluku oli sama. Myös poistuman keskijäreys oli noin 2 cm suurempi myöhemmin harvennetuilla koealoilla. Puuston kokonaistuotos oli hieman suurempi myöhään harvennetuilla koealoilla, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Jäävä puusto oli keskimäärin noin yhden senttimetrin paksumpaa aiemmin voimakkaasti harvennetuilla koealoilla verrattuna jakson lopussa harvennettuihin.

Harvennuksissa kasvamaan jätettyjen puiden elävien latvusten suhteellinen pituus supistui jakson lopussa harvennetuissa metsiköissä 56,5 %:sta 45,4 %:iin tutkimusjakson aikana, kun vastaavat luvut jakson alussa voimakkaasti harvennetuilla koealoilla olivat 54,2 % ja 49,6 %. Harventamattomuus voimisti luonnonpoistumaa ja lisäsi puustovaurioiden määrää, mutta sekä luonnonpoistuman että vaurioituneiden puiden osuus puuston tilavuudesta oli varsin pieni tutkimusjakson aikana.

NPK-lannoitus (150 kg N ha–1) viiden vuoden välein lisäsi kasvua 3,2 m3 ha–1 a–1. Lannoitus lisäsi luonnonpoistumaa ja puustovauriota kaikissa harvennuskäsittelyissä. Lannoitus nopeutti puiden latvussuhteen pienenemistä sekä harvennetuilla että harventamattomilla koealoilla.

Tulosten mukaan hoidetun männikön ensiharvennusta on mahdollista siirtää noin 17,5 metrin valtapituuteen saakka ilman, että puuston kasvu kärsii tai latvukset supistuvat liiaksi.

  • Hynynen, ORCID ID:E-mail jari.hynynen@metla.fi (email)
  • Saramäki, ORCID ID:

Tieteen tori

Haapa viljelypuuna

artikkeli id 6091. Tieteen tori – Haapa viljelypuuna
Jari Hynynen, Anssi Ahtikoski, Terhi Eskelinen. (2004). Viljelyhaavikon tuotos ja kasvatuksen kannattavuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6091. https://doi.org/10.14214/ma.6091
  • Hynynen, ORCID ID:E-mail jari.hynynen@metla.fi (email)
  • Ahtikoski, ORCID ID:
  • Eskelinen, ORCID ID:

Tieteen tori

Metsien hoito ja kasvatus

artikkeli id 5819. Tieteen tori – Metsien hoito ja kasvatus
Jari Hynynen, Pentti Niemistö. (2001). Kannattava puuntuotanto – tavoitteellista metsänhoitoa vai taloudellista optimointia? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5819. https://doi.org/10.14214/ma.5819
  • Hynynen, ORCID ID:E-mail jari.hynynen@metla.fi (email)
  • Niemistö, ORCID ID:

Tieteen tori

Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakointi

artikkeli id 6601. Tieteen tori – Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakointi
Jari Hynynen, Hannu Salminen, Anssi Ahtikoski, Saija Huuskonen, Arto Rummukainen. (2013). Raaka-aineita, hiilensidontaa ja bioenergiaa – Suomen metsien monet mahdollisuudet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli id 6601. https://doi.org/10.14214/ma.6601
  • Hynynen, ORCID ID:E-mail jari.hynynen@metla.fi (email)
  • Salminen, ORCID ID:
  • Ahtikoski, ORCID ID:
  • Huuskonen, ORCID ID:
  • Rummukainen, ORCID ID:

Tieteen tori

Metsälakiuudistus

artikkeli id 6037. Tieteen tori – Metsälakiuudistus
Jari Hynynen, Risto Ojansuu, Kalle Eerikäinen. (2013). Metsänkäsittelyvaihtoehdot – mihin nykyiset kasvu- ja tuotosmallit riittävät? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6037. https://doi.org/10.14214/ma.6037
  • Hynynen, ORCID ID:E-mail etunimi.sukunimi@metla.fi (email)
  • Ojansuu, ORCID ID:
  • Eerikäinen, ORCID ID:

Tieteen tori

Yksityiskohtainen metsävaratieto

artikkeli id 5884. Tieteen tori – Yksityiskohtainen metsävaratieto
Jarmo Hämäläinen, Markus Holopainen, Jari Hynynen, Jorma Jyrkilä, Pekka T. Rajala, Risto Ritala, Tapio Räsänen, Arto Visala. (2014). Perusteita seuraavan sukupolven metsävarajärjestelmälle – Forest Big Data -hanke. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 4 artikkeli id 5884. https://doi.org/10.14214/ma.5884
  • Hämäläinen, ORCID ID:E-mail jarmo.hamalainen@metsateho.fi (email)
  • Holopainen, ORCID ID:
  • Hynynen, ORCID ID:
  • Jyrkilä, ORCID ID:
  • Rajala, ORCID ID:
  • Ritala, ORCID ID:
  • Räsänen, ORCID ID:
  • Visala, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 6102. Tieteen tori
Jari Hynynen. (2007). Puuston kehitysennusteiden luotettavuuden parantaminen tutkimuksen haasteena. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli id 6102. https://doi.org/10.14214/ma.6102
  • Hynynen, ORCID ID:E-mail jari.hynynen@metla.fi (email)
artikkeli id 6914. Tieteen tori
Jari Hynynen. (2000). Kasvu- ja tuotostutkimuksen muuttuvat haasteet – eilisen tutkimusta huomisen metsissä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 1 artikkeli id 6914. https://doi.org/10.14214/ma.6914
  • Hynynen, ORCID ID:E-mail jari.hynynen@metla.fi (email)
artikkeli id 6159. Tieteen tori
Jari Hynynen. (1996). Kasvumallit metsien kehityksen ennustamisen työkaluina. Metsätieteen aikakauskirja 1/1996: 77-80. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 1 artikkeli id 6159. https://doi.org/10.14214/ma.6159
  • Hynynen, ORCID ID:E-mail jari.hynynen@metla.fi (email)

Tutkimusseloste

artikkeli id 5773. Tutkimusseloste
Jani Heikkilä, Matti Sirén, Anssi Ahtikoski, Jari Hynynen, Tiina Sauvala, Mika Lehtonen. (2009). Energiapuuharvennus osana männyn ja kuusen kasvatusketjua. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5773. https://doi.org/10.14214/ma.5773
  • Heikkilä, ORCID ID:
  • Sirén, ORCID ID:
  • Ahtikoski, ORCID ID:
  • Hynynen, ORCID ID:
  • Sauvala, ORCID ID:
  • Lehtonen, ORCID ID:
artikkeli id 6841. Tutkimusseloste
Saija Huuskonen, Jari Hynynen, Risto Ojansuu. (2008). Nuorten männiköiden metsänhoidollinen tila. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli id 6841. https://doi.org/10.14214/ma.6841
  • Huuskonen, ORCID ID:
  • Hynynen, ORCID ID:
  • Ojansuu, ORCID ID:
artikkeli id 6326. Tutkimusseloste
Saija Huuskonen, Jari Hynynen. (2006). Taimikonhoidon ajoituksen ja voimakkuuden vaikutus männiköiden ensiharvennukseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli id 6326. https://doi.org/10.14214/ma.6326
  • Huuskonen, ORCID ID:
  • Hynynen, ORCID ID:

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit