Articles by Pertti Harstela

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6541. Tutkimusartikkeli
Janne Väätäinen, Teijo Palander, Pertti Harstela. (2002). Puunhankinnan meno-paluukuljetusten optimointimalli. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6541. https://doi.org/10.14214/ma.6541

Tässä tutkimuksessa on selvitetty meno-paluukuljetuksien avulla puutavaran maantiekuljetusten kannattavuuden parantamista suomalaisen puunhankinnan ja ensisijaisesti sen taktisen suunnittelun näkökulmasta. Tutkimuksessa kehitettiin dynaamiseen puuvirtamalliin perustuva meno-paluukuljetukset huomioiva optimointimalli. Mallissa tiimien ja niitä ylemmän organisaatiotason kuljetustavoite formuloitiin myös meno-paluukuljetusvaihtoehdon avulla. Optimoinnin tulos oli kuljetussuunnitelma sekä meno-paluukuljetukset huomioivalla puuvirtamallilla, että vastaavalla puuvirtamallilla, joka huomioi pelkät menokuljetukset. Tulosten analyysi osoitti, että riittävästi yleistettynäkin meno-paluukuljetukset olivat kannattavia, koska kuljetussuunnitelmat olivat erilaisia ja samalla puunhankinnan kokonaiskustannukset alenivat. Jatkoanalyysissä taktiseen lähestymistapaan liitettiin myös operatiivisia piirteitä, jotta meno-paluukuljetusten leimikko- ja autokuormakohtaiset kustannusvaikutukset selvisivät. Tätä varten kuljetussuunnitelmille valittiin pystyvarannosta leimikot ja niiden puumääristä muodostettiin kuormat, joille laskettiin toteutuneet yksikkökustannukset. Tulosten perusteella meno-paluukuljetuksilla saavutettavat säästöt puutavarakuljetusten yksikkökustannuksissa voisivat varovaisen arvion mukaan olla 2–3 % ja optimistisen arvion mukaan 3,5–4,5 %. Yksittäisissä tapauksissa päästiin jopa 7 %:n positiivisiin kustannusvaikutuksiin.

  • Väätäinen, ORCID ID:E-mail teijo.palander@forest.joensuu.fi (email)
  • Palander, ORCID ID:
  • Harstela, ORCID ID:
artikkeli id 6500. Tutkimusartikkeli
Mikko Ylimartimo, Pertti Harstela, Kari T. Korhonen, Matti Sirén. (2001). Ensiharvennuskohteiden korjuukelpoisuus ojitetuilla turvemailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli id 6500. https://doi.org/10.14214/ma.6500

Tutkimuksessa tarkastellaan valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) ehdotettujen ensiharvennuskohteiden korjuukelpoisuutta ojitetuilla turvemailla ja tutkittiin mahdollisuuksia korjuukelpoisuuden parantamiseksi. Lisäksi tarkasteltiin eri tietolähteissä, VMI:ssa ja aluesuunnitelmissa (AS), olevia eroavaisuuksia ensiharvennuskohteiden ominaisuuksista. Aineistona oli Pohjois-Savon metsäkeskuksen alueelta 47 kpl VMI9:ssa mitattua metsikkökuviota, niiltä kerätty maastomittausaineisto sekä aluesuunnitelmatiedot.

Kohteiden korjuukelpoisuus osoittautui heikoksi. Koneellisessa korjuussa 6 % ja metsurikorjuussa 21 % kohteista alitti korjuukelpoisuusrajaksi asetetun kustannustason. Kun korjuukelpoisuusmittarina oli hakkuukertymä, korjuukelpoisten kohteiden osuus oli 38 %. Korjuukelvottomuuden syinä olivat lähinnä pieni rungon koko ja hakkuukertymä. Korjuukelpoisuuden parantamiseksi tutkitut vaihtoehdot eivät ratkaisevasti parantaneet korjuun edellytyksiä.

VMI:ssa ja aluesuunnitelmissa ehdotetut turvemaiden ensiharvennusten määrät ja hakkuukiireellisyysarviot vastasivat hyvin toisiaan. Sen sijaan tilavuusarvioissa oli merkittäviä poikkeamia. VMI:n ensiharvennusalat kuvaavat metsänhoidollista tarvetta ja tämän tutkimuksen mukaan vain pieni osa VMI:n ensiharvennusehdotuksista on taloudellisesti korjattavissa. Toisaalta ensiharvennusten tekeminen nopeuttaa metsiköiden järeytymistä ja siten parantaa tulevien hakkuiden kannattavuutta.

  • Ylimartimo, ORCID ID:E-mail mikko.ylimartimo@metla.fi (email)
  • Harstela, ORCID ID:
  • Korhonen, ORCID ID:
  • Sirén, ORCID ID:
artikkeli id 5817. Tutkimusartikkeli
Mari Toivonen, Teijo Palander, Pertti Harstela. (2001). Eräiden tiimiorganisaation rakenteiden vaikutus työnjohtajien yhteydenpitotapoihin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5817. https://doi.org/10.14214/ma.5817

Tässä tutkimuksessa selvitettiin kirjallisella kyselyllä erään metsäteollisuusyrityksen työnjohtajien päätöksentekoon liittyvää yhteydenpitoa. Työnjohtajien vastauksista selvisi, että maantieteellisten etäisyyksien takia neuvotteluun liittyvään matkustamiseen kului lähes yhtä paljon aikaa kuin itse neuvotteluun. Työnjohtajien yhteydenpidossa ei ollut merkittäviä eroja eri ikäisten ja eri etäisyydellä esimiehestään toimivien työnjohtajien välillä. Organisaatiotasolla yhteydenpidossa käytettiin puhelinta ja sähköpostia, mutta tiimin sisäinen yhteydenpito oli pääasiassa kasvokkain tapaamista. Työnjohtajien mielestä sähköiset neuvottelujärjestelmät heikentäisivät ihmissuhteita, vuorovaikutusta ja yhteishenkeä, joiden tärkeyttä he korostivat. Sähköisillä yhteydenpitovälineillä voisi työnjohtajien mielestä kuitenkin olla käyttömahdollisuuksia kaikissa puunhankinnan toiminnoissa, mikäli ne saadaan teknisesti toimiviksi. Useimmin mainittiin kaukokuljetus, puunhankinnan suunnittelu, korjuu sekä tiedonvälitys.

  • Toivonen, ORCID ID:E-mail mari.toivonen@forest.joensuu.fi (email)
  • Palander, ORCID ID:
  • Harstela, ORCID ID:
artikkeli id 6378. Tutkimusartikkeli
Ari Meriläinen, Lauri Sikanen, Pertti Harstela. (1995). Puunhankinnan suunnittelujärjestelmät suomalaisissa puunhankintaorganisaatioissa. Metsätieteen aikakauskirja 1/1995: 35-49. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 1 artikkeli id 6378. https://doi.org/10.14214/ma.6378

Tutkimus on katsaus 13 suomalaisen puunjalostusyrityksen puunhankinnan suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiin vuonna 1992. Puunhankinnan suunnittelujärjestelmiä tarkastellaan tietokoneavusteisen päätöksenteon lähestymistapojen (operaatioanalyysi, tiedonkäsittely ja tekoäly) viitekehyksessä strategisessa, taktisessa ja operatiivisessa suunnittelussa. Varsinaiset suunnittelujärjestelmät ovat tällä hetkellä tiedonkäsittelyn ja operaatioanalyysin sovelluksia. Kehittyneimmissä sovelluksissa käytetään optimointialgoritmeja. Tietojenkäsittelyssä kehittyneimmät sovellukset pohjautuvat vaihtoehto- ja taulukkolaskentaan. Hankintajärjestelmän ja johdon tietojärjestelmän kehittyneisyys korreloivat positiivisesti hankintamäärän, kuitupuuosuuden ja pystyvarannon kanssa. Hankinnan tukkipuuosuuden kanssa korrelaatio on negatiivista; toimituspaikkojen lukuisuus ei korreloi järjestelmien kehitysasteen kanssa. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa vapausasteiden pieni lukumäärä ja muuttujien keskinäinen korrelaatio. Suurissa ja keskisuurissa yrityksissä yrityksen omista tarpeista lähtevä lyhyen aikavälin suunnittelujärjestelmien kehittämistarve tiedostetaan hyvin. Visioita tietojärjestelmien yleisestä kehityksestä ei yrityksissä yleensä ollut. Pienillä yrityksillä kehittämistarpeiden yksilöiminen ei ole erityisen selkeää.

  • Meriläinen, ORCID ID:E-mail sikanen@joyl.joensuu.fi (email)
  • Sikanen, ORCID ID:
  • Harstela, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 5670. Tieteen tori
Taneli Kolström, Pertti Harstela. (2004). Viisi teemaa puuntuotannon tulevaisuudesta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli id 5670. https://doi.org/10.14214/ma.5670
  • Kolström, ORCID ID:E-mail taneli.kolstrom@joensuu.fi (email)
  • Harstela, ORCID ID:
artikkeli id 6804. Tieteen tori
Fred Kalland, Pertti Harstela. (2003). Ratkaisevatko yksityismetsien operatiivisen suunnittelun tarpeet metsäsuunnittelun kehittämisen suunnan? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 3 artikkeli id 6804. https://doi.org/10.14214/ma.6804
  • Kalland, ORCID ID:E-mail fkalland@saunalahti.fi (email)
  • Harstela, ORCID ID:
artikkeli id 5683. Tieteen tori
Pertti Harstela. (2003). Taimikonhoidon vaikutus kuusen laatuun ja tuottoon. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli id 5683. https://doi.org/10.14214/ma.5683
  • Harstela, ORCID ID:E-mail pertti.harstela@metla.fi (email)
artikkeli id 6915. Tieteen tori
Aimo Kirkkala, Lauri Sikanen, Pertti Harstela, Tommi Ruha, Tomi Tarnanen. (2000). Sakkosegmentoitu tavoitejakauma apteeraustuloksen arvioinnissa ja jakauma-asteen laskennassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 1 artikkeli id 6915. https://doi.org/10.14214/ma.6915
  • Kirkkala, ORCID ID:E-mail lauri.sikanen@forest.joensuu.fi (email)
  • Sikanen, ORCID ID:
  • Harstela, ORCID ID:
  • Ruha, ORCID ID:
  • Tarnanen, ORCID ID:
artikkeli id 6000. Tieteen tori
Pertti Harstela. (1998). Puun saanti markkinoille asettaa haasteita tutkimukselle ja soveltajille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4 artikkeli id 6000. https://doi.org/10.14214/ma.6000
  • Harstela, ORCID ID:E-mail pertti.harstela@forest.joensuu.fi (email)

Puheenvuoro

artikkeli id 6322. Puheenvuoro
Pertti Harstela. (2006). Teknologiaa vai taloutta? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli id 6322. https://doi.org/10.14214/ma.6322
  • Harstela, ORCID ID:E-mail pertti.harstela@metla.fi (email)
artikkeli id 6283. Puheenvuoro
Pertti Harstela. (1999). Teiden kunnossapito ongelma, ei tietiheys. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli id 6283. https://doi.org/10.14214/ma.6283
  • Harstela, ORCID ID:E-mail pertti.harstela@forest.joensuu.fi (email)

Tutkimusseloste

artikkeli id 6791. Tutkimusseloste
Juho Rantala, Pertti Harstela, Veli-Matti Saarinen, Leo Tervo. (2010). Bracke- ja M-Planter-istutuslaitteiden teknis-taloudellinen vertailu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6791. https://doi.org/10.14214/ma.6791
  • Rantala, ORCID ID:
  • Harstela, ORCID ID:
  • Saarinen, ORCID ID:
  • Tervo, ORCID ID:

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit