Articles by Timo Kärki

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 5722. Tutkimusartikkeli
Tuomas Salila, Timo Kärki. (2006). Harvennuslehtikuusen laatuluokituksen kehittäminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli id 5722. https://doi.org/10.14214/ma.5722

Tutkimuksessa vertailtiin harvennuslehtikuuselle (Larix sibirica) sopivia laatuvaatimuksia. Laatu- ja järeysluokittain sahatuista tukeista saatuja sahelaatuja verrattiin tukkilaatuihin. Tukit ja niistä saadut saheet lajiteltiin kolmen eri laatuvaatimuksen mukaan. Tukit lajiteltiin ENV 1927-3 -standardin, Metsäliiton laatuvaatimusten ja Kuhmon Oy:n laatuohjeistuksen mukaisesti. Saadut saheet luokiteltiin EN 1611-1 -standardin, ”Nordic timber. Grading rules for pine and spruce sawn timber” -julkaisun ja Kuhmo Oy:n sahatavaraohjeistuksen mukaisesti.

Tutkimusaineisto kerättiin kolmelta eri leimikolta, jotka sijaitsivat Etelä- ja Itä-Suomessa. Koesahattuja tukkeja oli kaikkiaan 315 kpl, joista tehtiin 1311 sahetta. Sahausmenetelmä oli läpisahaus sahausasetteen ollessa 25 ja 50 mm. Tukkien ja sahatavaran laadutus tehtiin em. laatuluokitusten mukaisesti, ja saheiden laadutusmittaus suoritettiin täysisärmäisen sahatavaran alueelta.

Tukkiluokitukset, jotka oli tehty päätehakkuiden järeille tukeille, eivät soveltuneet harvennuslehtikuuselle. Huonoiten tukkilajittelu toimi standardilla ENV 1927-3, sillä tämän lajittelun mukaisesti tukit päätyivät pääasiassa yhteen luokkaan. Parhaiten toimi Kuhmo Oy:n tukkilaatujen mukainen lajittelu, jonka mukaan lajitellut tukit jakautuivat tasaisimmin. Eri laatujakaumia vertailtaessa paras korrelaatio oli Kuhmo Oy:n tukkilajittelun ja pohjoismaisen sahatavaralajitteluohjeen välillä.

  • Salila, ORCID ID:E-mail tuomas.salila@lut.fi (email)
  • Kärki, ORCID ID:
artikkeli id 6438. Tutkimusartikkeli
Timo Kärki, Kalle Eerikäinen, Jaakko Heinonen, Kari T. Korhonen. (1999). Harmaalepän (Alnus incana) tilavuustaulukot. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli id 6438. https://doi.org/10.14214/ma.6438

Tutkimuksessa esitetään harmaalepän tilavuusmalli yhtälön ja taulukoiden muodossa. Lisäksi tutkimuksessa esitetään kuoren osuuden malli ja dimensiovaatimusten mukaan lasketut tukkitilavuuden taulukot. Tukkitilavuudet vaihtelevat huomattavasti dimensiovaatimusten mukaan. Eri dimensiokriteerejä vertailtaessa on kuitenkin huomattava, että pienten latvaläpimittaluokkien käyttö sahauksessa edellyttää suoraa runkomuotoa, jotta pienten dimensioiden kannattava sahaus olisi mahdollista.

Harmaalepälle lasketut tilavuudet ovat pienempiä kuin vastaavan läpimittaisten koivujen tilavuudet, kun tarkastellaan läpimitaltaan suuria (d > 15 cm) mutta pituudeltaan lyhyitä (h < 10 m) puuluokkia. Tällöin harmaalepän taulukoidut runkotilavuudet suurimmissa läpimittaluokissa ovat enimmillään noin 10 prosenttia pienemmät kuin vastaavien läpimittaluokkien koivun runkotilavuudet. Kun tarkastelu kohdennetaan pituudeltaan suuriin mutta läpimitaltaan pieniin taulukoiden puuluokkiin, saadaan nyt esitetyllä harmaalepän tilavuustaulukolla suurempia runkotilavuuden ennusteita kuin koivun tilavuustaulukolla. Erot tilavuuksissa ovat tällöin enimmillään 11 prosenttia.

  • Kärki, ORCID ID:E-mail timo.karki@forest.joensuu.fi (email)
  • Eerikäinen, ORCID ID:
  • Heinonen, ORCID ID:
  • Korhonen, ORCID ID:
artikkeli id 6356. Tutkimusartikkeli
Timo Kärki. (1997). Sahauskelpoisen erikoispuun laatuvaatimukset ja käyttö Savo-Karjalan alueella. Metsätieteen aikakauskirja 1/1997: 37-48. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli id 6356. https://doi.org/10.14214/ma.6356

Tutkimuksessa on analysoitu Suomessa vähemmän käytettyjen puulajien, ns. erikoispuulajien, laatu- ja mittavaatimuksia sekä käyttöä Savo-Karjalan alueella. Työssä käsitellyt puulajit ovat laadukas mänty, kuusi ja koivu sekä lehtikuusi, kataja, haapa, leppä, pihlaja ja Suomessa luontaisena kasvavat jalot lehtipuut.

Erikoispuulajeille muodostettiin Savo-Karjalan alueelle tehdyn yrityskyselyn perusteella kolmiluokkainen laatu- ja mittaluokittelu (luokat A, B ja C). Laatuluokittelussa on käytetty sanallista arviointia vikaisuuksien määrittelyssä ja mittavaatimuksissa on annettu kussakin luokassa minimiläpimitta- ja minimipituusvaatimukset tavaralajimenetelmällä valmistetulle erikoispuutavaralle.

Yrityskyselyn tulosten perusteella suhtautuminen erikoispuun käyttöön Savo-Karjalassa on positiivisen kiinnostunutta. 70 % kyselyyn vastanneista yrittäjistä on kiinnostunut laajentamaan tuotantoaan erikoispuulajeihin, jos niitä on vain saatavissa. Kiinnostavimmat puulajit ovat leppä sekä haapa. Pääkomponenttianalyysilla saatiin neljä erilaista tekijää, jotka ovat ratkaisevia erikoispuun käytön aloituksessa tai käytön lisäämisessä (uusi tuotantomahdollisuus, erikoispuunhankinta, markkinat, kehittämisprojektit). Vastanneet yrittäjät haluavat kehittää puunhankintaansa tulevaisuudessa omana hankintanaan tai metsänomistajan suoraan toimittamana.

  • Kärki, ORCID ID:E-mail timo.karki@forest.joensuu.fi (email)

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit