Articles by Jarkko Hantula

Katsaus

artikkeli id 5959. Katsaus
Jarkko Hantula, Eeva J. Vainio. (2016). Sienivirusten potentiaali juurikäävän torjunnassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2016 numero 2 artikkeli id 5959. https://doi.org/10.14214/ma.5959
  • Hantula, ORCID ID:
  • Vainio, ORCID ID:
artikkeli id 5907. Katsaus
Arja Lilja, Jarkko Hantula, Anna Rytkönen, Michael Müller, Päivi Parikka, Antti Pouttu, Timo Kurkela. (2010). Vieras- ja tulokaslajit tautien aiheuttajina metsäpuilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5907. https://doi.org/10.14214/ma.5907

Suomeen kulkeutui 1990-luvun alussa Phytophthora cactorum -mikrobi, jota voidaan kutsua jo vakiintuneeksi vieraslajiksi. Sata vuotta aiemmin Eurooppaan levisi strobusmäntyjen mukana Cronartium ribicola, joka aiheuttaa valkomännyn tervasroson 5-neulasmännyillä. Aikanaan maahamme on tullut taimien mukana kaksi, Amerikasta kotoisin olevaa sientä Neofabrea populi ja Entoleuca mammata, jotka aiheuttavat lähinnä hybridihaavalla kuoripoltteeksi ja haavanrosoksi nimetyt taudit. Eviran kasvintarkastuslaboratorio löysi Amerikassa tammenäkkikuolemaa ja Euroopassa heiden ja varpukasvien versopoltetta aiheuttavaa P. ramorum -mikrobia ensimmäisen kerran vuonna 2004. Sitä löytyi paitsi tuontitaimista, myös Suomessa tuotetuilta alppiruusuilta. Uusin vieraslaji on P. plurivora, joka tartutuskokeissa on osoittautunut erittäin haitalliseksi monille kasveille. Lepänruosteen aiheuttava Melampsoridium hiratsukanum on tuhonnut Suomessa lepän lehtiä vuodesta 1997. Muita tulokaslajeja ovat Dothistroma septosporum ja Chalara fraxinea. Ensinmainittu aiheuttaa punavyökariste-taudin, jonka esiintyminen meillä varmennettiin 2008. C. fraxinea puolestaan liitetään saarnensurmaksi nimettyyn tautiin.

Kasvitautien joukossa on useita, joiden maahanpääsy yritetään estää. Hollanninjalavatautia aiheuttavat Ophiostoma ulmi, O. novo-ulmi ja O. novo-ulmin alalajit ovat kaikki tarkkailtavia lajeja. Vaaralliseksi kasvituhoojaksi on myös luokiteltu tukkien ja muun puutavaran mukana kulkeutuva mäntyankeroinen (Bursaphelencus xylophilus). Tämä sukkulamato leviää hyönteisten mukana mäntyihin, ja ankeroiselle suotuisissa oloissa puut kuivuvat nopeasti. Karanteenilajeihin kuuluu myös Fusarium circinatum, jonka pelätään leviävän meille taimien tai siementen mukana. Pohjois-Amerikassa tunnetaan monia pahoja metsätauteja, jotka saattaisivat osoittautua kohtalokkaiksi metsäpuillemme tänne levitessään. Yksi tällainen olisi männyllä ruostetta aiheuttava Peridermium harknessii.

  • Lilja, ORCID ID:E-mail arja.lilja@metla.fi (email)
  • Hantula, ORCID ID:
  • Rytkönen, ORCID ID:
  • Müller, ORCID ID:
  • Parikka, ORCID ID:
  • Pouttu, ORCID ID:
  • Kurkela, ORCID ID:

Tieteen tori

Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakointi

artikkeli id 6603. Tieteen tori – Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakointi
Jarkko Hantula. (2013). Ilmastonmuutoksesta ja kansainvälisestä kasvikaupasta aiheutuvat riskit ja niiden merkitys suomalaiseen metsätalouteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli id 6603. https://doi.org/10.14214/ma.6603
  • Hantula, ORCID ID:E-mail jarkko.hantula@metla.fi (email)

Tieteen tori

Tutkijoiden näkökulmia metsäntutkimukseen

artikkeli id 6928. Tieteen tori – Tutkijoiden näkökulmia metsäntutkimukseen
Jarkko Hantula. (2015). Tutkimuksen hyödyntäminen yhteis- kunnassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 3 artikkeli id 6928. https://doi.org/10.14214/ma.6928
  • Hantula, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 6490. Tieteen tori
Michael M. Müller, Tuula Piri, Jarkko Hantula. (2012). Ilmaston lämpeneminen haastaa nykyistä tehokkaampaan juurikäävän torjuntaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 4 artikkeli id 6490. https://doi.org/10.14214/ma.6490
  • Müller, ORCID ID:E-mail michael.muller@metla.fi (email)
  • Piri, ORCID ID:
  • Hantula, ORCID ID:
artikkeli id 6250. Tieteen tori
Arja Lilja, Jarkko Hantula, Raija-Liisa Petäistö, Marja Poteri. (2004). Kasvitautiongelmia taimitarhatuotannossa: havupuiden juurilaho, koivun levälaikku, versosurma, harmaahome ja korot kuusen taimilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 2 artikkeli id 6250. https://doi.org/10.14214/ma.6250
  • Lilja, ORCID ID:E-mail arja.lilja@metla.fi (email)
  • Hantula, ORCID ID:
  • Petäistö, ORCID ID:
  • Poteri, ORCID ID:

Kirjallisuutta

artikkeli id 6345. Kirjallisuutta
Jarkko Hantula. (2009). Metsäpuiden sienitautitutkimus esittelyssä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6345. https://doi.org/10.14214/ma.6345
  • Hantula, ORCID ID:E-mail jarkko.hantula@metla.fi (email)

Tutkimusseloste

artikkeli id 6347. Tutkimusseloste
Henna Vartiamäki, Jarkko Hantula, Antti Uotila. (2009). Koivun karsintahaavojen infektioalttius purppuranahakkasienelle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6347. https://doi.org/10.14214/ma.6347
  • Vartiamäki, ORCID ID:
  • Hantula, ORCID ID:
  • Uotila, ORCID ID:
artikkeli id 5686. Tutkimusseloste
Jarkko Hantula, Eeva Vainio. (2003). Spesifiset alukkeet männyn- ja kuusenjuurikäävän tunnistamiseen suoraan infektoituneesta kannosta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli id 5686. https://doi.org/10.14214/ma.5686
  • Hantula, ORCID ID:
  • Vainio, ORCID ID:

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit