Articles by Teijo Palander

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 5693. Tutkimusartikkeli
Teijo Palander, Mika Vainikka. (2006). Puutavaran toimittajien ja asiakkaiden yhteistyömahdollisuudet laajavastuisessa urakoinnissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 3 artikkeli id 5693. https://doi.org/10.14214/ma.5693

Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli ratkaista miten autokuljetukseen liittyvää yhteistyötä voisi kehittää. Tutkimuksessa selvitettiin sekä puutavaran toimittajien että toimittajien ja asiakkaiden välistä yhteistyötä. Tutkimus tehtiin kirjekyselynä vuonna 2005. Itäsuomalaisten kuljetusyrittäjien (46 kpl) vastausten perusteella kiinnostavin toimittajien välinen yhteenliittymä oli osakeyhtiö. Yrittäjien mielestä yhteisessä osakeyhtiössä liiketoiminta perustuisi laskutukseen ja yhtiö perustettaisiin palvelujen myyntiä ja markkinointia varten. Osakeyhtiö tekisi kuljetussopimukset asiakkaille ja jokainen osakeyhtiön omistaja (kuljetusyrittäjä) tekisi omat sopimuksensa osakeyhtiön kanssa. Tutkimuksessa myös selvisi, että kuljetusyrittäjillä ei ole riittäviä valmiuksia johtaa yhteistä yritystä, joka huolehtisi sekä puunkorjuusta että kuljetuksesta. Puutavaran toimittajien ja heidän asiakkaidensa välistä yhteistyötä tutkittiin alueyrittämisen näkökulmasta.

Autokuljetusyrittäjät (45 %) pitivät tärkeimmän asiakkaansa vastustusta ja suhtautumista merkittävänä alueyrittäjyyden esteenä. Etenkin pienet ja keskikokoiset yritykset (60 %) olivat tätä mieltä. Yrittäjät myös kokivat, että alueyrittäjyys on metsäteollisuuden keino siirtää puunhankinnan suunnittelutehtävät ja vastuut korvauksetta yrittäjille. Lisäksi yrittäjien mielestä nykyisessä alueyrittäjyyden toimintaympäristössä liiketoiminnan kannattavuus ei parane yrityskoon kasvaessa. Tulosten perusteella autokuljetusyrittäjät olivat kiinnostuneita nykyisiä yhteistyömuotoja (aliurakointi, työyhteenliittymä, muu verkottuminen, alueyrittäminen) tiiviimmästä yhteistyöstä. Jos puutavaran kuljetusalalla yhteistyön tavoitteena on autokuljetustoiminnon ulkoistaminen, pitäisi päätöksentekijöiden kehittää nykyistä toimintaympäristöä suuntaan, jossa puutavaran toimittajien nykyistä järjestäytyneemmät yhteenliittymät olisivat toteuttamiskelpoisempia.

  • Palander, ORCID ID:E-mail teijo.s.palander@joensuu.fi (email)
  • Vainikka, ORCID ID:
artikkeli id 5721. Tutkimusartikkeli
Teijo Palander, Timo Säynäjoki, Tore Högnäs. (2006). Puutavaran autokuljetuksen uudet organisointimallit. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli id 5721. https://doi.org/10.14214/ma.5721

Tässä tutkimuksessa muodostettiin kolme organisointimallia kirjallisuuden avulla. Nykyisen urakointimallin lisäksi tutkittiin ulkoistamismallia ja koordinointimallia. Malleja verrattiin toisiinsa selvittäen kuinka hyvin erilaiset kuljetustoiminnon organisointivaihtoehdot vähentäisivät autokuljetuksen tehostamisen esteitä. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelle sijoittuvan tapaustutkimuksen ja asiantuntijahaastattelun mukaan nykyistä tehokkaammat vaihtoehdot keskittäisivät autokuljetukset harvempien ohjaajien käsiin, mahdollistaisivat informaatioteknologian tehokkaamman käytön sekä perustuisivat yhteistyöhön, autokuljetuksen ulkoistamiseen ja alan verkostoitumiseen. Parhaana pidettiin vaihtoehtoa, jossa ulkopuolinen kuljetuskoordinaattori saisi toimeksiantonsa puunhankintaorganisaatioilta. Hyvänä pidettiin vaihtoehtoa, jossa nykyisen organisaation sisäistä toimintaa kehitettäisiin yhteistyön avulla. Autokuljetuksen ulkoistamiseen perustuvat vaihtoehdot olivat edellisiä huonompia esteiden poistajia. Ulkoistamisen aloittaneet puunhankintaorganisaatiot voisivat kuitenkin tehostaa autokuljetusta kasvattamalla sopimuskokoa, laajentamalla tehtäväkokonaisuuksia ja antamalla kuljetusyrittäjille enemmän toimintavapautta. Tulosten perusteella autokuljetuksen toimeksiantajien pitäisi suunnitella yhteinen autokuljetuksen ohjausorganisaatio. Vaikka tämän kaltaiset yhteiset kehittämistoimenpiteet osoittautuisivat vielä ennenaikaisiksi, pitäisi silti lisätä organisaatioiden valmiuksia tiedon- ja kuljetuksenvaihdolle.

  • Palander, ORCID ID:E-mail teijo.s.palander@joensuu.fi (email)
  • Säynäjoki, ORCID ID:
  • Högnäs, ORCID ID:
artikkeli id 6541. Tutkimusartikkeli
Janne Väätäinen, Teijo Palander, Pertti Harstela. (2002). Puunhankinnan meno-paluukuljetusten optimointimalli. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6541. https://doi.org/10.14214/ma.6541

Tässä tutkimuksessa on selvitetty meno-paluukuljetuksien avulla puutavaran maantiekuljetusten kannattavuuden parantamista suomalaisen puunhankinnan ja ensisijaisesti sen taktisen suunnittelun näkökulmasta. Tutkimuksessa kehitettiin dynaamiseen puuvirtamalliin perustuva meno-paluukuljetukset huomioiva optimointimalli. Mallissa tiimien ja niitä ylemmän organisaatiotason kuljetustavoite formuloitiin myös meno-paluukuljetusvaihtoehdon avulla. Optimoinnin tulos oli kuljetussuunnitelma sekä meno-paluukuljetukset huomioivalla puuvirtamallilla, että vastaavalla puuvirtamallilla, joka huomioi pelkät menokuljetukset. Tulosten analyysi osoitti, että riittävästi yleistettynäkin meno-paluukuljetukset olivat kannattavia, koska kuljetussuunnitelmat olivat erilaisia ja samalla puunhankinnan kokonaiskustannukset alenivat. Jatkoanalyysissä taktiseen lähestymistapaan liitettiin myös operatiivisia piirteitä, jotta meno-paluukuljetusten leimikko- ja autokuormakohtaiset kustannusvaikutukset selvisivät. Tätä varten kuljetussuunnitelmille valittiin pystyvarannosta leimikot ja niiden puumääristä muodostettiin kuormat, joille laskettiin toteutuneet yksikkökustannukset. Tulosten perusteella meno-paluukuljetuksilla saavutettavat säästöt puutavarakuljetusten yksikkökustannuksissa voisivat varovaisen arvion mukaan olla 2–3 % ja optimistisen arvion mukaan 3,5–4,5 %. Yksittäisissä tapauksissa päästiin jopa 7 %:n positiivisiin kustannusvaikutuksiin.

  • Väätäinen, ORCID ID:E-mail teijo.palander@forest.joensuu.fi (email)
  • Palander, ORCID ID:
  • Harstela, ORCID ID:
artikkeli id 5817. Tutkimusartikkeli
Mari Toivonen, Teijo Palander, Pertti Harstela. (2001). Eräiden tiimiorganisaation rakenteiden vaikutus työnjohtajien yhteydenpitotapoihin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5817. https://doi.org/10.14214/ma.5817

Tässä tutkimuksessa selvitettiin kirjallisella kyselyllä erään metsäteollisuusyrityksen työnjohtajien päätöksentekoon liittyvää yhteydenpitoa. Työnjohtajien vastauksista selvisi, että maantieteellisten etäisyyksien takia neuvotteluun liittyvään matkustamiseen kului lähes yhtä paljon aikaa kuin itse neuvotteluun. Työnjohtajien yhteydenpidossa ei ollut merkittäviä eroja eri ikäisten ja eri etäisyydellä esimiehestään toimivien työnjohtajien välillä. Organisaatiotasolla yhteydenpidossa käytettiin puhelinta ja sähköpostia, mutta tiimin sisäinen yhteydenpito oli pääasiassa kasvokkain tapaamista. Työnjohtajien mielestä sähköiset neuvottelujärjestelmät heikentäisivät ihmissuhteita, vuorovaikutusta ja yhteishenkeä, joiden tärkeyttä he korostivat. Sähköisillä yhteydenpitovälineillä voisi työnjohtajien mielestä kuitenkin olla käyttömahdollisuuksia kaikissa puunhankinnan toiminnoissa, mikäli ne saadaan teknisesti toimiviksi. Useimmin mainittiin kaukokuljetus, puunhankinnan suunnittelu, korjuu sekä tiedonvälitys.

  • Toivonen, ORCID ID:E-mail mari.toivonen@forest.joensuu.fi (email)
  • Palander, ORCID ID:
  • Harstela, ORCID ID:
artikkeli id 6273. Tutkimusartikkeli
Vesa Leppänen, Kalle Kärhä, Teijo Palander. (1999). Työnjohtajien ryhmäpäätöksenteko ja tiimityö puunhankintaorganisaatioissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli id 6273. https://doi.org/10.14214/ma.6273

Tutkimuksessa tarkasteltiin työnjohtajien ryhmäpäätöksentekoa ja sen yleisyyttä neljässä, suuressa puunhankintaorganisaatiossa vuonna 1995. Tarkastelun tekee mielenkiintoiseksi se, että osassa organisaatioista (Yritykset 1–3) oltiin jo vaiheittain siirrytty tiimiorganisaatioon, kun toisaalta yhdessä organisaatiossa (Yritys 4) oltiin vasta tutkimushetkellä siirtymässä tiimiorganisaatioon. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin työnjohtajien kokemia puutteita heidän organisaatioidensa tietokonepohjaisissa päätöstukijärjestelmissä. Työnjohtajat arvioivat joka kolmannen päätöksen olevan ryhmäpäätös; puolet ryhmässä tehdyistä päätöksistä oli yhteisymmärryksessä tehtyjä päätöksiä. Tulokset osoittivat myöskin ryhmäpäätöksenteon olevan selvästi yleisempää tiimityöhön siirtyneissä yrityksissä (Yritykset 1–3) kuin siihen siirtymättömässä (Yritys 4). Täten tiimityöhön siirtyneet organisaatiot ovat onnistuneet lisäämään työnjohtajien ryhmäpäätöksentekoa. Työnjohtajat toivat esille useita uusia toimintoja, joihin olisi hyödyllistä kehittää päätöstukijärjestelmiä heidän päätöksentekonsa tukemiseen; työnjohtajien tarjoamista toiminnoista painottuivat asiakastyytyväisyyteen, ja laajemmin asiakkaan käyttäytymiseen liittyvät toiminnot (tehtaiden ja puunmyyjien asiakastyytyväisyyden seuranta, metsänomistajan puunmyyntihalukkuuden ennustaminen, markkinointipanostusten suuntaaminen). Onnistuneet, nykyaikaiset tietokoneavusteiset päätöstukijärjestelmät voisivat entisestään tehostaa työnjohtajien jokapäiväistä päätöksentekoa.

  • Leppänen, ORCID ID:E-mail kalle.karha@metla.fi (email)
  • Kärhä, ORCID ID:
  • Palander, ORCID ID:

Tiedonanto

artikkeli id 6801. Tiedonanto
Teijo Palander, Sanna Laukkanen. (2003). Ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten kriteerien tarkastelu äänestysteorian avulla valtion metsien puunkorjuuseen liittyvässä ryhmäpäätöksenteossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 3 artikkeli id 6801. https://doi.org/10.14214/ma.6801

Kestävän puunkorjuun toteuttaminen on lisännyt päätöksentekijöiden kiinnostusta osallistavaa päätöstukea kohtaan. Tässä tutkimuksessa kestävällä puunkorjuulla tarkoitetaan puun myyntiin osoitetun alueen eri käyttömuotojen yhdistämistä ja yhteistarkastelua. Valtion metsissä kestävän korjuuvaihtoehdon valinnan päätöksenteko-ongelmat ovat monimutkaisia ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan ryhmäpäätöksentekoa. Kun päätökset tehdään ryhmäpäätöksentekoprosessin avulla, tueksi tarvitaan yksinkertaista päätöstukea. Aikaisempien tutkimusten perusteella äänestysmene-telmä olisi tähän tarkoitukseen hyödyllinen apuväline. Äänestysmenetelmänä voidaan käyttää esimerkiksi Multicriteria Approval (MA) -menetelmää. Tässä tapaustutkimuksessa testattiin MA-äänestysmenetelmää korjuuvaihtoehdon valinnassa käyttäen ekologisia, sosiaalisia ja taloudel-lisia valintakriteerejä. Metsähallitus ja sen sidosryhmät olivat kiinnostuneita menetelmän käytöstä. Sen avulla toteutettu ryhmäpäätöksentekoprosessi johti konsensusratkaisuun. Eturyhmien edustajien (asukkaat, metsästäjät, puunostajat – Stora-Enso Oy, luonnonsuojeluyhdistys, Mikkelin- ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon metsäkeskus, Etelä-Savon ympäristökeskus) mielestä heillä oli mahdollisuus tehdä hyvää yhteistyötä päätöksenteon aikana. Lisäksi kaikissa testeissä valittiin parhaaksi sama korjuuvaihtoehto. MA oli ilmeisesti hyödyllinen päätöstuki tämän vaikean ja monimutkaisen päätöksenteko-ongelman ratkaisussa, koska hyvin erilaiset eturyhmät pystyivät nopeasti ja ymmärrettävästi esittämään preferenssinsä järjestysasteikolla. Kokonaisuudessaan ryhmäpäätöksentekoprosessin kokeilua voidaan pitää onnistuneena, koska molemmat sekä korjuuvaihtoehdon toteuttamisesta vastuussa oleva Metsähallituksen organisaatio että sen sidosryhmät olivat tyytyväisiä saatuihin tuloksiin.

  • Palander, ORCID ID:E-mail teijo.palander@joensuu.fi (email)
  • Laukkanen, ORCID ID:

Tieteen tori

Puunhankinnan ohjaus

artikkeli id 6278. Tieteen tori – Puunhankinnan ohjaus
Teijo Palander, Mari Toivonen. (1999). Puunhankinnan taktisen suunnittelun apuvälineet ja menetelmät. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli id 6278. https://doi.org/10.14214/ma.6278
  • Palander, ORCID ID:E-mail teijo.palander@forest.joensuu.fi (email)
  • Toivonen, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 6819. Tieteen tori
Teijo Palander, Jaska Salonen, Heikki Ovaskainen. (2011). Kanto- ja juuripuun kaukokuljetuksen kustannusrakenne. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli id 6819. https://doi.org/10.14214/ma.6819
  • Palander, ORCID ID:E-mail teijo.s.palander@uef.fi (email)
  • Salonen, ORCID ID:
  • Ovaskainen, ORCID ID:
artikkeli id 6818. Tieteen tori
Heikki Ovaskainen, Pirkko Pihlaja, Teijo Palander. (2011). Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli id 6818. https://doi.org/10.14214/ma.6818
  • Ovaskainen, ORCID ID:E-mail heikki.ovaskainen@uef.fi (email)
  • Pihlaja, ORCID ID:
  • Palander, ORCID ID:

Tutkimusseloste

artikkeli id 6144. Tutkimusseloste
Sanna Laukkanen, Teijo Palander, Jyrki Kangas, Annika Kangas. (2005). Monikriteerisen äänestysmenetelmän soveltaminen puunkorjuun ryhmäpäätöstukeen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli id 6144. https://doi.org/10.14214/ma.6144
  • Laukkanen, ORCID ID:
  • Palander, ORCID ID:
  • Kangas, ORCID ID:
  • Kangas, ORCID ID:
artikkeli id 5689. Tutkimusseloste
Teijo Palander, Katja Turunen, Sanna Laukkanen. (2003). Suomalaisten puunostajien asennoituminen metsän tietokonevisualisoinnin toteuttamiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli id 5689. https://doi.org/10.14214/ma.5689
  • Palander, ORCID ID:
  • Turunen, ORCID ID:
  • Laukkanen, ORCID ID:
artikkeli id 6210. Tutkimusseloste
Teijo Palander, Mari Toivonen, Sanna Laukkanen. (2002). Puunhankintaorganisaatiolle soveltuvat ryhmätyövälineet ja ryhmän päätöstukijärjestelmät. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6210. https://doi.org/10.14214/ma.6210
  • Palander, ORCID ID:
  • Toivonen, ORCID ID:
  • Laukkanen, ORCID ID:

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit