Articles by Hannu Hökkä

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 7808. Tutkimusartikkeli
Hannu Hökkä, Jaakko Repola. (2018). Pienaukkohakkuun uudistumistulos Pohjois-Suomen korpikuusikossa 10 vuoden kuluttua hakkuusta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 7808. https://doi.org/10.14214/ma.7808

Tutkimuksessa tarkastellaan pienaukkohakkuun uudistumistulosta kahdessa korpikuusikkoon perustetussa kenttäkokeessa. Talvella 2004–2005 hakattiin Tervolan Lintupirtillä 24 kpl läpimitaltaan 10, 15 ja 20 m pienaukkoa ja Oulun Asmonkorvessa 18 kpl läpimitaltaan 15, 20 ja 25 m:n pienaukkoa. Keväällä 2015 inventoitiin yli 20 cm pituisten kasvatuskelpoisten taimien määrä, taimien keskipituus ja pituuskasvu. Taimien pituuskasvulle laadittiin regressiomalli, jolla ennustettiin rinnankorkeuden saavuttamisikää. Tulosten mukaan kummassakin kokeessa 10 vuoden kuluttua hakkuusta pienaukoilla oli kasvatuskelpoisia kuusia hieman yli 2200 ha–1 (vaihtelu 0–3000 ha–1) ja niiden keskipituus oli Tervolassa 73 cm ja Oulussa 84 cm. Taimien keskipituus ja koivun taimien osuus kasvoivat aukon koon kasvaessa. Tervolan pienillä avohakkuualoilla (pinta-alaltaan 0,2–0,3 ha) oli keskimäärin 750 kasvatuskelpoista kuusta ja 650 koivua hehtaarilla. Tulosten perusteella pienaukkohakkuun uudistumistulos korpikuusikossa oli keskimäärin varsin hyvä ja selvästi ylitti metsälain vähimmäisvaatimuksen 10 vuodessa, joten sitä voidaan suositella korpikuusikoiden luontaisen uudistamisen menetelmäksi.

  • Hökkä, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu ORCID ID:E-mail hannu.hokka@luke.fi (email)
  • Repola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi ORCID ID:E-mail jaakko.repola@luke.fi
artikkeli id 6615. Tutkimusartikkeli
Soili Kojola, Hannu Hökkä, Raija Laiho, Timo Penttilä. (2008). Harvennusten ja kunnostusojitusten vaikutus puuston kasvuun ja tuotokseen ojitetuilla rämeillä – simulointitutkimus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli id 6615. https://doi.org/10.14214/ma.6615

Tutkimuksessa selvitettiin puuston kehityssimulointien avulla harvennusten ja kunnostusojitusten merkitystä mäntyvaltaisten ojitusaluemetsien puuntuotannossa. Koeala-aineistoista koostetuille, alueittain ja turvekangastyypeittäin edustaville lähtöpuustoille simuloitiin MOTTI-simulaattorilla erilaisia uudistamisvaiheeseen saakka ulottuvia kasvatusketjuja. Hyväkuntoisten nuorten kasvatusmetsien parhaisiin ketjuihin sisältyi yksi kunnostusojitus ja yleensä vain yksi harvennus, Etelä-Suomen ravinteikkaimmilla kasvupaikoilla kaksi harvennusta. Hoidon tarpeessa olevista nuorista metsistä alkavissa ketjuissa yksi harvennus oli riittävä kunnostusojituksen ohella karuimmilla kasvupaikoilla, muilla tarvittiin kaksi harvennusta. Metsänhoitotoimia sisältävissä parhaissa kasvatusketjuissa keskimääräiset vuotuiset käyttöpuun kasvut olivat 1,4–6,8 m3 ha–1 a–1, kun ne ilman harvennuksia ja kunnostusojituksia olivat 1,2–4,1 m3 ha–1 a–1. Passiiviseen metsänhoitoon verrattuna parhaat kasvatusketjut tuottivat keskimäärin noin 10 % alhaisemman kokonaistuotoksen, mutta samalla keskimääräiset vuotuiset kokonaiskasvut lisääntyivät noin kymmenesosalla ja käyttöpuun kasvut puolella.

  • Kojola, ORCID ID:
  • Hökkä, ORCID ID:
  • Laiho, ORCID ID:
  • Penttilä, ORCID ID:
artikkeli id 6809. Tutkimusartikkeli
Tuula Nuutinen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Hannu Hökkä. (2004). Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille 2002–2031 Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 3B artikkeli id 6809. https://doi.org/10.14214/ma.6809

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen hakkuumahdollisuudet vuosille 2002–2031. Hakkuulaskelmat tehtiin MELA-ohjelmistolla. Laskelmissa käytettiin valtakunnan metsien 9. inventoinnin (VMI9) koeala- ja puutiedoista muodostettua laskelma-aineistoa. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänkäsittelysuositusten perusteella hakkuukypsää ja hakkuukypsäksi tulevaa puuta riittäisi hakattavaksi inventointia seuraavalla kymmenvuotiskaudella 6,0 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli 1,4-kertaisesti vuosina 1997–2001 keskimäärin toteutuneisiin hakkuisiin verrattuna (noin 4,1 miljoonaa kuutiometriä käyttöpuuta vuodessa). Vaikka hakkuumahto hyödynnettäisiin kokonaan, puuvaranto puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla hieman suurenisi lähivuosikymmeninä ja hakkuumahto säilyisi toisella kymmenvuotiskaudella lähes 6 miljoonassa kuutiometrissä vuodessa. Suurimman jatkuvasti hakattavissa olevan vuosittaisen käyttöpuumäärän arvio laskettiin maksimoimalla nettotulojen nykyarvoa neljän prosentin korkokannalla siten, että kokonaishakkuukertymät ja nettotulot olivat aina vähintään edellisen kymmenvuotiskauden tasolla, tukkipuukertymät pysyivät koko laskelma-ajan vähintään ensimmäisen kymmenvuotiskauden tasolla ja puuston tuottoarvo neljän prosentin korkokannalla laskettuna oli laskelma-ajan lopussa vähintään laskelman alkuhetken tasolla. Arvio on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 5,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Koko kolmenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla suurimman kestävän hakkuumäärän arviosta on mäntyä keskimäärin 60, kuusta 21, koivua 17 ja muuta lehtipuuta 2 prosenttia. Koivun kertymästä on turvemailla keskimäärin 64 prosenttia. Metsä- ja kitumaasta on tiukasti suojeltu noin kuusi prosenttia ja rajoitetussa käytössä noin 12 prosenttia. Suojelu ja käytönrajoitukset supistavat ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuumahtoa 0,9 miljoonaa kuutiometriä ja kestäviä hakkuumahdollisuuksia 0,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Esitetyt hakkuumahdollisuusarviot eivät ole puun tarjonnan eivätkä todennäköisesti toteutuvan tulevaisuuden ennusteita. Käytännössä puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat, miten metsiä hakataan ja hoidetaan.

  • Nuutinen, ORCID ID:E-mail tuula.nuutinen@metla.fi (email)
  • Hirvelä, ORCID ID:
  • Härkönen, ORCID ID:
  • Hökkä, ORCID ID:
artikkeli id 6242. Tutkimusartikkeli
Hannu Hökkä, Seppo Kaunisto, Kari T. Korhonen, Juhani Päivänen, Antti Reinikainen, Erkki Tomppo. (2002). Suomen suometsät 1951–1994. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2B artikkeli id 6242. https://doi.org/10.14214/ma.6242

Tässä julkaisussa esitetään valtakunnan metsien kahdeksanteen inventointiin (VMI8, 1986–1994) perustuvat tiedot maamme suometsistä, soiden pinta-aloista ja niiden muutoksista VMI3:sta (1951–53) lähtien sekä analysoidaan muutosten syitä. Artikkelissa kuvataan suometsiin liittyviä VMI:n mittauksia, yleispiirteet tulosten laskennasta ja keskivirheen arviointimenetelmä. VMI8:n otantamenetelmää, maastomittauksia ja tulosten laskentaa on kuvattu aikaisemmin Etelä-Suomen julkaisuissa (Salminen 1993, Salminen ja Salminen 1998) sekä Pohjois-Suomen ja koko maan julkaisussa (Tomppo ym. 2001a). Tarkastelujaksolla soiden ala on pienentynyt 9,7 milj. ha:sta 8,9 milj. ha:iin, kun ojitetut ohutturpeiset suot ovat VMI:n luokituksen mukaan muuttuneet kivennäismaiksi tai siirtyneet muuhun maankäyttöluokkaan. VMI8:n mukaan ojitettuja soita on 4,6 milj. ha ja ojitettuja kivennäismaita 1,1 milj. ha. Ojitettujen soiden ala ei enää nouse, joten ojitusala jää 1950- ja 1960-lukujen metsäohjelmien suurimpia arvioita pienemmäksi.

Suometsätalouden vaikutukset soiden puuvarannon ja puuston kasvun lisäykseen ovat kuitenkin vähintään metsäohjelmien arvioiden suuruisia. 1950-luvun alussa puuvaranto oli kasvullisilla ja huonokasvuisilla metsä-maan soilla 252 milj. m3. VMI8:n mukaan puuvaranto on metsä- ja kitumaan soilla 377 milj. m3. Puuston vuotuinen kasvu on noussut 9,9 milj. m3:stä 17,4 milj. m3 :iin. VMI3:ssa soiksi luokiteltujen maiden puu-varannoksi arvioitiin VMI8:ssa 430 milj. m3 ja vuotuiseksi kasvuksi 20,1 milj. m3. Sekä puuvarannon että puuston vuotuisen kasvun suhteelliset lisäykset ovat 1950-luvun alun jälkeen olleet soilla selvästi suuremmat kuin kivennäismailla. Ojituksen lisäksi tähän vaikuttavat puustojen erilaiset lähtötilanteet, nykyisten ikärakenteiden erot sekä se, että soilla hakkuut ovat olleet vähäisempiä kuin kivennäismailla.

VMI8:ssa arvioitiin seuraavalla kymmenvuotiskaudella metsämaan soilla olevan erilaisia hakkuutarpeita 2,35 milj. ha, joista taimikonhoitoja ja ensiharvennuksissa on 1,38 milj. ha. Suometsien hakkuiden painopiste on siis vielä jonkin aikaa nuorissa metsissä. Kunnostusojituksen tarpeessa olevia soita on VMI8:n mukaan runsaat 1,5 milj. ha. Kymmenessä vuodessa toteutettuna se vastaa suurempaa vuotuista kunnostusojitustarvetta kuin kansallisessa metsäohjelmassa on esitetty. Puuntuotantoon soveltumattomia soita on ojitettu 450 000 ha, kun taas puuntuotantoon soveltuvaa ojittamatonta suota on 840 000 ha. Ojittamattomia soita on yhteensä 4,3 milj. ha.

  • Hökkä, ORCID ID:E-mail hannu.hokka@metla.fi (email)
  • Kaunisto, ORCID ID:
  • Korhonen, ORCID ID:
  • Päivänen, ORCID ID:
  • Reinikainen, ORCID ID:
  • Tomppo, ORCID ID:
artikkeli id 6377. Tutkimusartikkeli
Hannu Hökkä, Timo Penttilä, Matti Siipola. (1995). Metsäojitusalueiden tila ja puuston kehitys yksityismailla kolmen metsälautakunnan alueella. Metsätieteen aikakauskirja 1/1995: 21-33. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 1 artikkeli id 6377. https://doi.org/10.14214/ma.6377

Kolmen metsälautakunnan (Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Kainuu) alueelle vuosina 1973–1978 perustetut 254 metsikkökoealaa inventoitiin kahdesti noin 10 vuoden aikavälillä yksityismaiden metsäojitusalueiden tilan ja puuston kehityksen selvittämiseksi. Koealojen kasvupaikkatyyppijakauma, tutkimusjaksolla tapahtuneet muutokset ojituksen tilassa, samoin kuin lannoitukset ja hakkuut selvitettiin. Puuston määrää, rakennetta, puulajisuhteita ja niiden muutoksia aineistossa verrattiin aikaisempiin tutkimuksiin. Puuston keskitilavuuden todettiin lisääntyneen jakson aikana voimakkaasti. Turvekangastyyppien puuntuotoskykyä ojituksen jälkeen arvioitiin muodostamalla regressiomalleja metsikön tilavuuden ja kasvun riippuvuudelle.

  • Hökkä, ORCID ID:E-mail hannu.hokka@metla.fi (email)
  • Penttilä, ORCID ID:
  • Siipola, ORCID ID:

Tieteen tori

Metsätalouden vesistövaikutuksia

artikkeli id 6884. Tieteen tori – Metsätalouden vesistövaikutuksia
Sakari Sarkkola, Hannu Hökkä, Risto Jalkanen, Harri Koivusalo, Mika Nieminen. (2013). Kunnostusojituskriteerit tarkentuvat – miten puusto ja ojasyvyys vaikuttavat ojitustarpeeseen? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli id 6884. https://doi.org/10.14214/ma.6884
  • Sarkkola, ORCID ID:E-mail sakari.sarkkola@metla.fi (email)
  • Hökkä, ORCID ID:
  • Jalkanen, ORCID ID:
  • Koivusalo, ORCID ID:
  • Nieminen, ORCID ID:

Tieteen tori

Suometsien kasvatus

artikkeli id 6016. Tieteen tori – Suometsien kasvatus
Hannu Hökkä. (2000). Suometsien kasvun mallintaminen – nykytilanne ja lähiajan tietotarpeet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6016. https://doi.org/10.14214/ma.6016
  • Hökkä, ORCID ID:E-mail hannu.hokka@metla.fi (email)
artikkeli id 6015. Tieteen tori – Suometsien kasvatus
Timo Penttilä, Hannu Hökkä, Raija Laiho. (2000). Harvennusten ekologiset perusteet ja tuotosvaikutukset ojitetuilla rämeillä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6015. https://doi.org/10.14214/ma.6015
  • Penttilä, ORCID ID:E-mail timo.penttila@metla.fi (email)
  • Hökkä, ORCID ID:
  • Laiho, ORCID ID:

Tieteen tori

Suopuustojen laatu ja ominaisuudet

artikkeli id 6198. Tieteen tori – Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Sakari Sarkkola, Hannu Hökkä, Timo Penttilä, Juhani Päivänen. (2002). Metsien rakennedynamiikan erityispiirteet ojitusalueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6198. https://doi.org/10.14214/ma.6198
  • Sarkkola, ORCID ID:E-mail sakari.sarkkola@helsinki.fi (email)
  • Hökkä, ORCID ID:
  • Penttilä, ORCID ID:
  • Päivänen, ORCID ID:

Tutkimusseloste

artikkeli id 5961. Tutkimusseloste
Ulf Sikström, Hannu Hökkä. (2016). Puuston ja kasvupaikan väliset vuorovaikutukset ja niiden merkitys kunnostusojituksissa – kirjallisuuskatsaus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2016 numero 2 artikkeli id 5961. https://doi.org/10.14214/ma.5961
  • Sikström, ORCID ID:
  • Hökkä, ORCID ID:
artikkeli id 6936. Tutkimusseloste
Mikko Moilanen, Jyrki Hytönen, Hannu Hökkä, Anssi Ahtikoski. (2015). Lannoituksen puustovaikutukset ja kannattavuus puolukkaturvekankaan männikössä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 3 artikkeli id 6936. https://doi.org/10.14214/ma.6936
  • Moilanen, ORCID ID:
  • Hytönen, ORCID ID:
  • Hökkä, ORCID ID:
  • Ahtikoski, ORCID ID:
artikkeli id 6307. Tutkimusseloste
Hannu Hökkä, Hanna Mäkelä. (2015). Kuusen taimien pituus- kasvu hakkuun jälkeen korpikuusikon pienaukoissa Pohjois-Suomessa – vertailu ylispuuhakkuisiin ja viljelytaimikoihin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 1 artikkeli id 6307. https://doi.org/10.14214/ma.6307
  • Hökkä, ORCID ID:
  • Mäkelä, ORCID ID:
artikkeli id 6039. Tutkimusseloste
Hannu Hökkä, Jaakko Repola, Mikko Moilanen, Markku Saarinen. (2013). Kuusen luontainen taimettuminen ojitettujen korpien muokatuilla ja muokkaamattomilla pienaukoilla ja pienillä avohakkuualoilla – tapaustutkimus Pohjois-Suomesta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6039. https://doi.org/10.14214/ma.6039
  • Hökkä, ORCID ID:
  • Repola, ORCID ID:
  • Moilanen, ORCID ID:
  • Saarinen, ORCID ID:
artikkeli id 5677. Tutkimusseloste
Sakari Sarkkola, Hannu Hökkä, Timo Penttilä. (2004). Männikön rakenteen luontainen kehitys turvemaalla ojituksen jälkeen: toistuvasti mitattujen koealojen pitkäaikaiseen seurantaan perustuva tutkimus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli id 5677. https://doi.org/10.14214/ma.5677
  • Sarkkola, ORCID ID:
  • Hökkä, ORCID ID:
  • Penttilä, ORCID ID:
artikkeli id 6805. Tutkimusseloste
Sylvain Jutras, Hannu Hökkä, Virpi Alenius, Hannu Salminen. (2003). Yksittäisten puiden kuolemismallit ojitusalueiden kasvupaikoille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 3 artikkeli id 6805. https://doi.org/10.14214/ma.6805
  • Jutras, ORCID ID:
  • Hökkä, ORCID ID:
  • Alenius, ORCID ID:
  • Salminen, ORCID ID:

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit