Articles by Risto Rikala

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6108. Tutkimusartikkeli
Juho Rantala, Risto Rikala, Esa Viitarinne, Timo A. Leinonen. (2003). Taimien matka taimitarhalta istutuskohteelle – kysely- ja haastattelututkimus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6108. https://doi.org/10.14214/ma.6108

Taimipakkausten mukana lähetetyllä kyselyllä tutkittiin kahdelta taimitarhalta metsänviljelyyn toimitettujen taimien jakelun nykytilannetta. Työssä tarkastellaan eri tavoin pakattujen taimien kuljetusmatkoja ja varastointiaikoja sekä niiden yhteyttä taimien laatuun pääpainon ollessa pahvilaatikoihin pakatuissa pakkasvarastoiduissa kuusen (Picea abies) taimissa. Lisäksi selvitettiin haastatteluiden perusteella neljän metsänhoitoyhdistyksen toimintamallit sekä niiden heikkoudet ja vahvuudet yksityismetsätalouden taimijakelussa.

Taimien matka taimitarhalta lähetyksestä istutushetkeen kesti keskimäärin 12 vrk (vaihteluväli 1–49 vrk). Keskimääräinen kuljetusmatka oli 123 km (7–535 km). Suljettuihin pahvilaatikoihin pakattujen taimien kuljetusmatka oli selvästi pitempi kuin muovisissa kasvatuslaatikoissaan tai muovikasseissa kuljetetuilla taimilla. Taimipakkauksia, joiden sisältämien taimien laadussa oli huomautettavaa, oli kokonaisuudessaan vähän. Eniten huomauttamista aiheutti taimien kuivuminen. Kuivia taimia oli etenkin avoimissa kasvatuslaatikoissa kuljetetuissa taimissa. Metsänhoitoyhdistysten toimintamalleissa eroja oli mm. taimien välivarastoinnissa, jota toteutettiin joko keskitetysti tai hajautetusti. Välivaraston kautta kulkeneiden taimien osuus vaihteli metsänhoitoyhdistyksen toimintamallin ja -ympäristön mukaan.

  • Rantala, ORCID ID:E-mail juho.rantala@metla.fi (email)
  • Rikala, ORCID ID:
  • Viitarinne, ORCID ID:
  • Leinonen, ORCID ID:
artikkeli id 6194. Tutkimusartikkeli
Pekka Helenius, Jaana Luoranen, Risto Rikala. (2002). Kesällä istutettavien, kasvussa olevien kuusen paakkutaimien käsittelykestävyys ja maastomenestyminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6194. https://doi.org/10.14214/ma.6194

Kasvussa olevien kuusen (Picea abies (L.) Karst.) puolitoistavuotiaiden paakkutaimien vaurioitumis-herkkyyttä käsittelyn aikana tutkittiin Suonenjoelle vuosina 1999 ja 2000 perustetussa koesarjassa. Tutkimuksessa selvitettiin suojaamattoman kuljetuksen (0, 10, 30, 60 ja 120 km ja 0, 50, 100 ja 150 km), taimipakkausten pudottelun (0, 10, 30, 60 ja 120 pudotusta betonilattialle 0,5 m:n korkeudelta), välivarastoinnin (7 ja 14 vrk erilaisissa lämpö- ja valaistusoloissa) sekä yhdistetyn kuljetuksen (0, 50, 100 ja 150 km) ja välivarastoinnin (9 vrk kastellen ja ilman kastelua) vaikutusta kesä-heinäkuussa taimitarhapellolle istutettujen taimien elossaoloon ja kasvuun.

Taimien vaurioitumisherkkyys käsittelyissä ja vaurioiden merkitys taimien myöhemmälle kasvulle osoittautui odotettua vähäisemmäksi. Selvimmin taimien pituuskasvua heikensivät välivarastoinnin aikainen kuivuminen sekä pitkä (100–150 km) suojaamaton kuljetus kesäkuun puolivälissä. Käsittelyillä ei ollut vaikutusta taimien elossaoloon. Vähäisestä vaurioitumisherkkyydestä huolimatta kesällä istutettavat, kasvussa olevat kuusen paakkutaimet kannattaa suojata pitkissä kuljetuksissa ja istuttaa nopeasti kuljetuksen jälkeen tai kastella päivittäin mahdollisen välivarastoinnin aikana.

  • Helenius, ORCID ID:E-mail pekka.helenius@metla.fi (email)
  • Luoranen, ORCID ID:
  • Rikala, ORCID ID:
artikkeli id 6284. Tutkimusartikkeli
Kyösti Konttinen, Risto Rikala. (1996). Lyhytpäiväkäsittely ulkomaisten havupuiden taimien karaisussa. Metsätieteen aikakauskirja 3/1996: 199-211. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli id 6284. https://doi.org/10.14214/ma.6284

Lyhytpäivä (LP)-käsittelyn käyttöä 1-vuotiaiden ulkomaisten havupuiden taimien karaisemisessa tutkittiin 10 puulajilla: palsamipihdalla (Abies balsamea (L.) Mill.), harmaapihdalla (A. concolor (Gordon & Glend.) Lindl, ex Hildebr.), lännenpihdalla (A. lasiocarpa (Hook.) Nutt.), siperianpihdalla (A. sibirica Ledeb.), japaninpihdalla (A. veitchii Lindl.), valkokuusella (Picea glauca (Moench) Voss), ajaninkuusella (P. jezoensis (Sieb. & Zucc.) Carr.), mustakuusella (P. mariana (Mill.) B. S. B.), serbiankuusella (P. omorika (Pancic) Purk.) ja douglaskuusella (Pseudotsuga menziesii (Mirbel) Franco). Käsittelyjakson pituus oli kaikilla puulajeilla 3 viikkoa (1.8.–22.8.) ja päivänpituus 8 tuntia. Verson kuiva-ainepitoisuutta seurattiin elo–syyskuussa 1–2 viikon välein. Taimien pakkaskestävyys testattiin syyskuun puolivälissä altistamalla taimet kasvatuskaapissa –4, –6, –8, ja –10 °C:n lämpötiloille ja arvioimalla taimien vaurioituminen silmävaraisesti neulasten ruskettumisen ja taimien kasvuunlähdön perusteella. LP-käsittely aikaisti pakkaskestävyyskehitystä puulajista riippuen 1–5 viikkoa ja nosti verson kuiva-ainepitoisuutta kaikilla puulajeilla. Eri puulajien karaistumisaikataulu oli hyvin erilainen. Pihdoista oli siperianpihta karaistunein ja japaninpihta arin syyskuun puolivälissä. Pihtojen LP-taimet, japaninpihtaa lukuunottamatta, kestivät lähes vaurioitta –10 °C. Eroja LP-taimien ja vertailutaimien välille syntyi yleensä vasta –8 ja –10 °C:ssa. Kuusilla LP-taimien ja vertailutaimien välille syntyi eroja jo –4 ja –6 °C:ssa. LP-käsittely paransi eniten ajaninkuusen pakkaskestävyyttä, myös serbiankuusen ja mustakuusen pakkaskestävyys parani merkittävästi vaikka neulasvauriot muodostuivatkin suuriksi. Verson kuiva-ainepitoisuuden kehitys kuvasi taimien karaistumiskehitystä, mutta se ei ennustanut pakkaskestävyyttä kaikilla puulajeilla samalla tavalla.

  • Konttinen, ORCID ID:E-mail kyosti.konttinen@metla.fi (email)
  • Rikala, ORCID ID:
artikkeli id 5798. Tutkimusartikkeli
Risto Rikala. (1996). Koivun paakkutaimien juurten kasvupotentiaali ja istutusajankohta. Metsätieteen aikakauskirja 2/1996: 91-99. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 2 artikkeli id 5798. https://doi.org/10.14214/ma.5798

Koivun paakkutaimia on istutettu perinteisesti yksivuotisina, kylvövuotta seuraavana keväänä ennen lehtien puhkeamista. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan mahdollisuutta istuttaa taimet jo kylvövuoden kesällä ja syksyllä. Koivun paakkutaimien juurten kasvupotentiaalia tutkittiin kasvihuonekokeissa kasvukauden eri vaiheissa sekä seurattiin eri ajankohtina istutettujen koivun paakkutaimien alkumenestystä peltokokeissa. Yksivuotisten koivun paakkutaimien juurten kasvu alkoi keväällä hitaasti ja nopeutui selvästi vasta kesäkuun alun jälkeen, kun lehdet olivat saavuttaneet täyden koon. Keväällä kylvettyjen ja samana kesänä, eri ajankohtina istutettujen, taimien juurten kasvupotentiaali oli voimakkainta ensimmäisellä istutuskerralla heinäkuun puolessavälissä ja heikkeni suoraviivaisesti kohti syksyn istutuskertoja. Pellolle perustetuissa istutusajankohtakokeissa sääolosuhteiltaan normaalin vuoden heinä–elokuussa istutetut koivun paakkutaimet menestyivät yhtä hyvin tai paremmin kuin seuraavana keväänä istutetut taimet. Koivun paakkutaimien kesäistutus edellyttää kuitenkin huolellista taimien käsittelyä ja hoitoa koko istutusketjun ajan.

  • Rikala, ORCID ID:E-mail risto.rikala@metla.fi (email)
artikkeli id 6046. Tutkimusartikkeli
Jaana Luoranen, Pasi Puttonen, Risto Rikala. (1994). Lyhytpäiväkäsittely kuusen paakkutaimien kasvatuksessa. Metsätieteen aikakauskirja 1/1994: 51–67. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6046. https://doi.org/10.14214/ma.6046

Lyhytpäivä (LP)-käsittelyn soveltuvuutta kuusen (Picea abies (L.) Karst.) paakkutaimien kasvatukseen tutkittiin taimitarhalla kahden kasvukauden aikana. Tutkittavina olivat maalis-, huhti- ja kesäkuussa kylvetyt, taimitarhaan (Joroinen) nähden eteläisen (Luumäki) ja pohjoisen (Kajaani/Iisalmi) alkuperän taimierät. LP-käsittely toteutettiin peittämällä taimet mustalla kankaalla 16 tunniksi vuorokaudessa kolmen viikon ajan. Ensimmäisenä vuonna (1991) LP-käsitellyt ja vertailutaimet jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen LP-käsiteltiin toisena vuonna (1992) uudelleen. Sekä ensimmäisen että toisen kasvukauden jälkeen istutettiin koetaimia taimitarhapellolle, jossa niiden kehitystä seurattiin keväällä 1992 ja 1993. LP-käsittely pysäytti taimien pituuskasvun sekä esti jälkikasvua ensimmäisenä ja toisena kasvukautena. LP-käsittely aikaisti myös taimien kylmänkestävyyskehitystä 2–6 viikkoa kylvö- ja käsittelyajankohdasta riippuen. Taimien latvan kuiva-ainepitoisuus osoittautui hyödylliseksi kylmänkestävyyden seurannan tunnukseksi. LP-käsittelyn kielteisenä vaikutuksena oli, että 5–10 % yksivuotiaiden kesäkuussa kylvettyjen taimien latvasilmuista ei puhjennut seuraavana keväänä vertailutaimien lähtiessä normaalisti kasvuun. LP-käsittelyn edut olivat suurimmat taimitarhaa eteläisempien alkuperien taimille.

  • Luoranen, ORCID ID:
  • Puttonen, ORCID ID:
  • Rikala, ORCID ID:

Tiedonanto

artikkeli id 6259. Tiedonanto
Risto Rikala, Martti Vuorinen. (2005). Boorin levitysajankohdan vaikutus kivennäismaan kuusikon neulasten booripitoisuuteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6259. https://doi.org/10.14214/ma.6259

Tutkimuksessa selvitettiin boorin puutteesta kärsivän viljelykuusikon lannoitusajankohdan vaikutusta neulasten booripitoisuuteen. Lannoitteena käytettiin booria (0,6 %) sisältävää Pellonmetsityksen PK1-lannosta, jota levitettiin (3 kg B/ha vastaava määrä) yksinpuin lannoituksena 2,5 m:n säteelle tyven ympärille syyskuun alussa, lokakuun alussa tai seuraavan vuoden toukokuussa. Puiden neulasten ravinnepitoisuudet analysoitiin kolmena ajankohtana: ennen lannoitusta, marraskuussa ja seuraavan vuoden lokakuun lopussa. Syksyllä lannoitettujen kuusien neulasten booripitoisuudet nousivat niukasti tai eivät lainkaan lannoitusvuonna. Sen sijaan seuraavan vuoden lokakuuhun mennessä kaikkien levitysajankohtien lannoitus nosti neulasten booripitoisuudet 8–13-kertaisiksi lannoitusta edeltävään tilanteeseen verrattuina. Voimakkain vaikutus oli kuitenkin toukokuun lannoituksella. Tulokset osoittivat, että kuusten neulasten booripitoisuus nousee odotetusti ja riittävästi sulanmaan ajan lannoituksesta, ajankohdasta riippumatta.

  • Rikala, ORCID ID:E-mail risto.rikala@metla.fi (email)
  • Vuorinen, ORCID ID:

Tutkimusseloste

artikkeli id 6594. Tutkimusseloste
Jaana Luoranen, Risto Rikala. (2015). Varhaisen lyhytpäiväkäsittelyn ja kesäistutuksen vaikutukset kuusen taimien kehitykseen istutuksen jälkeen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 4 artikkeli id 6594. https://doi.org/10.14214/ma.6594
  • Luoranen, ORCID ID:
  • Rikala, ORCID ID:
artikkeli id 6823. Tutkimusseloste
Jaana Luoranen, Risto Rikala, Heikki Smolander. (2011). Kuusen taimien istuttaminen Bracke- ja Ecoplanter-istutuskoneilla – maanmuokkauksen, istutuksen ja taimien maastomenestymisen arviointi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli id 6823. https://doi.org/10.14214/ma.6823
  • Luoranen, ORCID ID:
  • Rikala, ORCID ID:
  • Smolander, ORCID ID:
artikkeli id 5942. Tutkimusseloste
Arja Lilja, Marja Poteri, Raija-Liisa Petäistö, Risto Rikala, Timo Kurkela, Risto Kasanen. (2011). Sienitaudit metsätaimitarhoilla Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli id 5942. https://doi.org/10.14214/ma.5942
  • Lilja, ORCID ID:
  • Poteri, ORCID ID:
  • Petäistö, ORCID ID:
  • Rikala, ORCID ID:
  • Kurkela, ORCID ID:
  • Kasanen, ORCID ID:
artikkeli id 6793. Tutkimusseloste
Heikki Hänninen, Jaana Luoranen, Risto Rikala, Heikki Smolander. (2010). Myöhäinen pakkasvarastoinnin päättäminen lisää kuusentaimien pakkasvaurioriskiä syksyllä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6793. https://doi.org/10.14214/ma.6793
  • Hänninen, ORCID ID:
  • Luoranen, ORCID ID:
  • Rikala, ORCID ID:
  • Smolander, ORCID ID:
artikkeli id 6775. Tutkimusseloste
Juha Heiskanen, Markku Lahti, Jaana Luoranen, Risto Rikala. (2009). Ravinnetankkaus taimitarhalla saa aikaan lyhytaikaisen vaikutuksen kuusen paakkutaimien typpitilaan ja kasvuun istutuksen jälkeen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6775. https://doi.org/10.14214/ma.6775
  • Heiskanen, ORCID ID:
  • Lahti, ORCID ID:
  • Luoranen, ORCID ID:
  • Rikala, ORCID ID:
artikkeli id 6774. Tutkimusseloste
Jaana Luoranen, Kyösti Konttinen, Risto Rikala. (2009). Varhain lyhytpäiväkäsiteltyjen kuusen taimien karaistuminen ja jälkikasvuriski. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6774. https://doi.org/10.14214/ma.6774
  • Luoranen, ORCID ID:
  • Konttinen, ORCID ID:
  • Rikala, ORCID ID:
artikkeli id 6142. Tutkimusseloste
Jaana Luoranen, Risto Rikala, Kyösti Konttinen, Heikki Smolander. (2005). Kuusen istutuskauden jatkaminen lepotilaisilla ja kasvavilla paakkutaimilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli id 6142. https://doi.org/10.14214/ma.6142
  • Luoranen, ORCID ID:
  • Rikala, ORCID ID:
  • Konttinen, ORCID ID:
  • Smolander, ORCID ID:
artikkeli id 5674. Tutkimusseloste
Pekka Helenius, Jaana Luoranen, Risto Rikala. (2004). Pakkasvarastoitujen kuusen paakkutaimien sulatusajan ja -lämpötilan vaikutus maastomenestymiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli id 5674. https://doi.org/10.14214/ma.5674
  • Helenius, ORCID ID:
  • Luoranen, ORCID ID:
  • Rikala, ORCID ID:

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit