Articles by Jari Miina

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 7802. Tutkimusartikkeli
Jari Miina, Pentti Niemistö, Hannamaria Potila, Eira-Maija Savonen. (2018). Kuusentaimikon kerkkäsato ja keruun vaikutus kuusen kasvuun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 7802. https://doi.org/10.14214/ma.7802

Luonnontuotteiden kasvava kysyntä on lisännyt kiinnostusta kuusenkerkkien hyödyntämiseen terveys- ja hyvinvointituotteissa. Kerkkiä kerätään kuusentaimikoista, mutta keruun vaikutusta kuusikon kehitykseen ei tunneta. Tässä työssä tutkittiin Ikaalisissa ja Joensuussa sijaitsevien keruukokeiden avulla 3–4-metristen kuusten kerkkäsatoa ja kerkkien keruuseen kuluvaa aikaa. Ikaalisissa koepuut kairattiin rinnankorkeudelta ja sädekasvu mitattiin 13 vuodelta keruun jälkeen. Kerkkä­sadon tuorepaino oli keskimäärin 0,4 kg puu–1, jolloin täystiheän taimikon (1800 kuusta ha–1) kerkkäsato olisi yhteensä 720 kg ha–1. Keruutyön tuottavuus oli 1,64 kg h–1. Kerkkien keruun jälkeen vuotuinen sädekasvu oli tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,05) pienempi vain, jos kerkkiä oli kerätty kahtena peräkkäisenä vuotena. Keruukertojen vaikutus keruuta seuraavan 5-vuotisjakson keskikasvuun oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,008); kerran kerättyjen kuusten keskikasvu oli 95% kontrollipuiden kasvusta, ja vastaavasti 80%, kun kerkät oli kerätty kahdesti. Kerkkien keruu koko latvuksen alueelta alensi kasvua enemmän kuin kerkkien osittainen keruu, mutta keruu­intensiteetin vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tuloksia keruun kasvuvaikutuksista on pidettävä alustavina, koska koepuita oli suhteellisen vähän ja keruukäsittelyt tehtiin puutasolla, ei koealoittain. Kasvun hidastumisen ja hakkuutulojen viivästymisen taloudellinen merkitys laskettiin Motti-simulointien ja keruuhetkelle 3%:n korkokannalla diskontattujen hakkuutulojen nykyarvon avulla. Yhden hakkuutulojen viivevuoden arvoksi saatiin noin 180 euroa ha–1, kun viive on enintään viisi vuotta. Kertakeruulla, jonka kasvuvaikutus kestää vain muutaman vuoden, ei ole juuri vaikutusta kuusikon kehitykseen ja myöhempiin hakkuisiin. Keruun kasvuvaikutus varttuneissa taimikoissa pienenee, kun osa kerkistä (latvan yläosan pääteversot) jätetään keräämättä ja keruu tehdään vain yhtenä vuotena.

  • Miina, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu ORCID ID:E-mail jari.miina@luke.fi (email)
  • Niemistö, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Seinäjoki ORCID ID:E-mail pentti.niemisto@luke.fi
  • Potila, Metsähallitus, Luontopalvelut, Parkano ORCID ID:E-mail hannamaria.potila@metsa.fi
  • Savonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Parkano ORCID ID:E-mail eira-maija.savonen@ippnet.fi
artikkeli id 5958. Tutkimusartikkeli
Veera Tahvanainen, Mikko Kurttila, Jari Miina, Teppo Hujala, Tuuli Väkeväinen, Kauko Salo. (2016). Pohjoiskarjalaisten ja kainuulaisten metsänomistajien mielipide marjastuksesta ja sienestyksestä yksityismetsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2016 numero 2 artikkeli id 5958. https://doi.org/10.14214/ma.5958
  • Tahvanainen, ORCID ID:
  • Kurttila, ORCID ID:
  • Miina, ORCID ID:
  • Hujala, ORCID ID:
  • Väkeväinen, ORCID ID:
  • Salo, ORCID ID:
artikkeli id 6030. Tutkimusartikkeli
Jari Miina, Timo Saksa. (2013). Perkauksen vaikutus männyn kylvö- ja luontaisen taimikon kehitykseen ja taimikonhoidon ajanmenekkiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6030. https://doi.org/10.14214/ma.6030

Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten perkauskäsittelyiden (ei perkausta, reikäperkaus, täysperkaus, täysperkaus + mäntyjen harvennus) vaikutuksia männyn taimikon kehitykseen ja malleilla laskettuun työajanmenekkiin. Kokeet perustettiin kuivahkon kankaan kylvötaimikkoon ja kuivan kankaan luontaiseen taimikkoon. Perkauskäsittelyt toteutettiin 10-vuotiaissa taimikoissa (mäntyjen keskipituus 1–2 m) ja viivästettynä kolme vuotta myöhemmin. Kokeet mitattiin uudelleen kuusi kasvukautta myöhemmin taimikoiden lähestyessä harvennusvaihetta.

Perkaamattomuus ei vähentänyt kasvatettavien mäntyjen runkolukua, mutta lehtipuuston piiskauksen vaurioittamien mäntyjen osuus (8–18 %) oli korkeampi. Luontaisessa taimikossa myös hirvituhojen osuus oli korkeampi perkaamattomilla ruuduilla kuin peratuilla ruuduilla. Täysperkauksen yhteydessä tehty mäntyjen harvennus 2000 runkoon/ha heikensi mäntyjen laatukehitystä pelkkään täysperkaukseen verrattuna: läpimitankasvu ja paksuimman oksan paksuus lisääntyivät ja alaoksien kuoleminen hidastui. Myös reikäperkaus hidasti mäntyjen alaoksien kuolemista ja kylvötaimikossa lisäsi paksuimman oksan paksuutta täysperkaukseen verrattuna.

Kylvötaimikossa kolmen vuoden viive lisäsi ajanmenekkiä poistettavien puiden läpimitan kasvun vuoksi 30–100 %. Luontaisessa taimikossa viiveen vaikutus ei ollut merkitsevä. Taimikon harvennuksen ajanmenekki oli perkaamattomilla ja täysperkausaloilla 2–5-kertainen reikäperattuihin ja täysperkauksen yhteydessä harvennettuihin aloihin verrattuna. Taimikonhoidon kokonaisajanmenekkiin perkauskäsittelyllä ei ollut suurta vaikutusta; kylvötaimikossa kokonaisajanmenekki oli pienin, kun männyt harvennettiin varhaisessa vaiheessa täysperkauksen yhteydessä. Mäntyjä ei kuitenkaan tulisi harventaa vielä perkauksen yhteydessä 2000 runkoon/ha, jos tavoitteena on hyvälaatuisen sahatavaran tuottaminen.

  • Miina, ORCID ID:E-mail jari.miina@metla.fi (email)
  • Saksa, ORCID ID:
artikkeli id 5738. Tutkimusartikkeli
Timo Saksa, Jari Miina. (2010). Perkaustavan ja -ajankohdan vaikutus männyn istutustaimikon kehitykseen Etelä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5738. https://doi.org/10.14214/ma.5738

Tutkimuksessa tarkasteltiin kenttäkokeiden avulla erilaisten perkauskäsittelyiden (ei perkausta, reikäperkaus, täysperkaus, latvonta) ja niiden ajoituksen vaikutuksia istutusmäntyjen kehitykseen taimikon harvennusvaiheeseen saakka (valtapituus 7–8 m). Samalla selvitettiin taimikonhoidon (perkaus ja harvennus) kokonaisajanmenekkiä sekä simuloitiin Motti-ohjelmistolla eri taimikonhoitovaihtoehdoissa syntyneiden metsiköiden kehitystä ensiharvennusvaiheeseen saakka.

Runsaasti koivua sisältävän männyn istutustaimikon perkaus osoittautui välttämättömäksi, kun tavoitteena on männikön kasvatus. Taimikon harvennusvaiheessa kuolleiden tai pahoin lehtipuuston kilpailussa piiskaantuneiden mäntyjen yhteenlaskettu osuus oli perkaamattomilla ruuduilla 32–37 %, kun vastaava osuus reikä- ja täysperatuilla ruuduilla oli 3–8 %. Kilpailevien lehtipuiden latvonta vähensi piiskausta vain väliaikaisesti, sillä latvotut lehtipuut jatkoivat pituuskasvuaan sivuoksasta ja saavuttivat pian kasvatettavien mäntyjen pituuden. Kolmen metrin pituusvaiheessa tehdyllä perkauksella ei ollut vaikutusta mäntyjen kasvuun, mutta kaikki 1,5 metrin pituusvaiheessa tehdyt perkauskäsittelyt lisäsivät mäntyjen läpimitankasvua. Mäntyjen pituuskasvu lisääntyi vain reikäperkaus- ja latvontaruuduilla. Taimikonhoidon kokonaisajanmenekki oli pienin yksivaiheisessa taimikonhoidossa (ei perkausta) tai kun perkaus tehtiin latvomalla kilpailevat lehtipuut. Reikä- ja täysperkauksen kokonaisajanmenekit eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.

Yksivaiheinen taimikonhoito ilman perkausta pienensi mäntykuitupuun ja kasvatti koivukuitupuun määrää simuloidussa ensiharvennuksessa, mutta käyttöpuun kokonaispoistumaan taimikonhoidolla ei ollut vaikutusta.

  • Saksa, ORCID ID:E-mail timo.saksa@metla.fi (email)
  • Miina, ORCID ID:

Tieteen tori

Metsänuudistaminen ja taimikonhoito

artikkeli id 5930. Tieteen tori – Metsänuudistaminen ja taimikonhoito
Jari Miina, Timo Saksa, Sauli Valkonen. (2011). Männyn taimikoiden laatu tuoreen kankaan kasvupaikoilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli id 5930. https://doi.org/10.14214/ma.5930
  • Miina, ORCID ID:E-mail jari.miina@metla.fi (email)
  • Saksa, ORCID ID:
  • Valkonen, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 10162. Tieteen tori
Marjut Turtiainen, Jukka Tikkanen, Jari Miina, Mikko Kurttila. (2019). Luonnontuotteet metsäsuunnitteluun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli id 10162. https://doi.org/10.14214/ma.10162
  • Turtiainen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID:E-mail marjut.turtiainen@uef.fi (email)
  • Tikkanen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID:E-mail jukka.tikkanen@uef.fi
  • Miina, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu ORCID ID:E-mail jari.miina@luke.fi
  • Kurttila, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu ORCID ID:E-mail mikko.kurttila@luke.fi
artikkeli id 6672. Tieteen tori
Jari Miina, Timo Saksa. (2003). Metsänuudistamistuloksen ennustaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli id 6672. https://doi.org/10.14214/ma.6672
  • Miina, ORCID ID:E-mail jari.miina@metla.fi (email)
  • Saksa, ORCID ID:

Tutkimusseloste

artikkeli id 10008. Tutkimusseloste
Timo Saksa, Jari Miina, Hilkka Haatainen, Kauko Kärkkäinen. (2018). Jatkuvatoimisen laikkumätästyksen laatu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 10008. https://doi.org/10.14214/ma.10008
  • Saksa, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Jyväskylä ORCID ID:E-mail timo.saksa@luke.fi (email)
  • Miina, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu ORCID ID:E-mail jari.miina@luke.fi
  • Haatainen, Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID:E-mail hilkka.haatainen@storaenso.dom
  • Kärkkäinen, Tornator Oyj, Joensuu ORCID ID:E-mail kauko.karkkainen@tornator.fi
artikkeli id 6609. Tutkimusseloste
Marjut Turtiainen, Jari Miina, Kauko Salo, Juha-Pekka Hotanen. (2013). Mittausaineistoihin perustuvat puolukan peittävyys- ja satomallit. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli id 6609. https://doi.org/10.14214/ma.6609
  • Turtiainen, ORCID ID:
  • Miina, ORCID ID:
  • Salo, ORCID ID:
  • Hotanen, ORCID ID:
artikkeli id 6789. Tutkimusseloste
Jari Miina, Juha-Pekka Hotanen, Kauko Salo. (2010). Mustikan peittävyys ja mustikkasadon vuotuinen vaihtelu kivennäismaan metsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6789. https://doi.org/10.14214/ma.6789
  • Miina, ORCID ID:
  • Hotanen, ORCID ID:
  • Salo, ORCID ID:
artikkeli id 5992. Tutkimusseloste
Timo Saksa, Jari Miina. (2007). Varhaisperkauksen vaikutus männyn taimien elossa oloon, kasvuun ja lehtipuuston aiheuttamiin latvavaurioihin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli id 5992. https://doi.org/10.14214/ma.5992
  • Saksa, ORCID ID:
  • Miina, ORCID ID:
artikkeli id 5734. Tutkimusseloste
Timo Pukkala, Jari Miina. (2006). Epätasaisen metsikön käsittelyohjelman optimointi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli id 5734. https://doi.org/10.14214/ma.5734
  • Pukkala, ORCID ID:
  • Miina, ORCID ID:
artikkeli id 6269. Tutkimusseloste
Timo Saksa, Juha Heiskanen, Jari Miina, Jaakko Tuomola, Taneli Kolström. (2005). Pituuskasvun mallitus nuorissa kuusentaimikoissa Etelä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6269. https://doi.org/10.14214/ma.6269
  • Saksa, ORCID ID:
  • Heiskanen, ORCID ID:
  • Miina, ORCID ID:
  • Tuomola, ORCID ID:
  • Kolström, ORCID ID:

Metsävarat

artikkeli id 6943. Metsävarat
Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Jari Miina, Timo Saksa, Heli Viiri. (2010). Metsänuudistamisen tila Suomessa VMI10:n aineistojen perusteella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6943. https://doi.org/10.14214/ma.6943

Julkaisussa tarkastellaan metsänuudistamisen tilaa Suomessa valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) vuosien 2004–2008 mittausaineistoihin perustuen. Tulosten mukaan metsänuudistamisessa ollaan siirtymässä hyvästä metsänhoidosta tyydyttävään metsänhoitoon, koska laadultaan hyvien taimikoiden osuus on pienentynyt VMI9:n 39 %:sta 30 %:iin ja vastaavasti tyydyttävien ja välttävien osuus on kasvanut 56 %:sta 65 %:iin. Vajaatuottoisten taimikoiden osuus (5 %) ei ole muuttunut. Avohakkuualat viljellään melko tunnollisesti, mutta uudistamisen ripeydessä on parannettavaa. Koko maassa 3-vuotiaista avohakkuualoista on viljelemättä 25 % ja 5-vuotiaista 12 %. Etelä-Suomessa huomattava osa (9 %) alle 10-vuotiaista kuusen istutustaimikoista on perustettu ilman maanmuokkausta, vaikka muokatuilla, erityisesti mätästetyillä, uudistusaloilla kuusen istutustulos on selvästi parempi. Luontaisesti syntyneissä taimikoissa epätasaisuus tai harvuus on useammassa kuin joka toisessa taimikossa syynä alentuneeseen laatuun. Viljelytaimikoissa yleisin laadun alennuksen syy on tuhot (26 % viljelytaimikoista). Yleisin taimikkotuho on hirvituhot, joita on 741 000 hehtaarilla, mikä on 19 % koko maan taimikoista. Männyn taimikoissa hirvituhoja esiintyy 557 000 hehtaarilla (24 % männyn taimikoista), joista vakavia tai täydellisiä hirvituhoja on 61 000 ha (3 % männyn taimikoista). Hoitamattomuus on laadun alennuksen syynä 420 000 hehtaarilla eli 11 %:lla koko maan taimikoista. Koko maassa myöhässä olevaa taimikonhoitotarvetta on pienissä taimikoissa 55 000 ha, varttuneissa taimikoissa 250 000 ha ja nuorissa kasvatusmetsissä 388 000 ha. Inventointia edeltäneellä 10-vuotiskaudella taimikonhoitoa on tehty keskimäärin 164 000 ha vuodessa. Seuraavan 10-vuotiskauden aikana hoitotarve on yli 200 000 ha vuodessa, mikä edellyttää taimikonhoidon tuntuvaa lisäämistä nykyisestään.

  • Korhonen, ORCID ID:E-mail kari.t.korhonen@metla.fi (email)
  • Ihalainen, ORCID ID:
  • Miina, ORCID ID:
  • Saksa, ORCID ID:
  • Viiri, ORCID ID:

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit