Articles by Kari Pasanen

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6355. Tutkimusartikkeli
Kari Pasanen, Veijo Vesterlin, Ari Keskimölö, Janne Soimasuo, Timo Tokola. (1997). Alueellisten energiapuuvarojen analysointimenetelmä. Metsätieteen aikakauskirja 1/1997: 25-35. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli id 6355. https://doi.org/10.14214/ma.6355

Tutkimuksessa kehitettiin kuviokohtaisiin metsäsuunnitelmatietoihin, kuviokarttoihin, digitaaliseen tiestöaineistoon ja yleiskarttaan perustuva energiapuuvarojen analysointimenetelmä, jolla voidaan tarkastella teknisten ja taloudellisten rajoitteiden vaikutuksia energiapuukertymiin esimerkiksi kuntatasolla. Menetelmässä metsä- ja kaukokuljetusmatkat lasketaan paikkatietojärjestelmällä ja energiapuuvaroja analysoidaan energiapuutietokannan avulla. Tietokantasovelluksella lasketaan kuviokohtaiset energiapuukertymät ja kustannukset sekä tuotetaan yhteenvetoraportit. Kehitetyssä sovelluksessa ja esimerkkilaskelmissa tarkastellaan päätehakkuiden hakkuutähdettä, ensiharvennusmänniköistä integroidulla korjuulla saatavaa energiapuuta sekä osittain myös nuoren metsän kunnostuskohteita. Esimerkkilaskelmien aineistona oli 15 000 ha kuvioittaisia suunnitelmatietoja. Esimerkkikunnan päätehakkuiden hakkuutähteen vuotuinen kokonaismäärä oli 54 000 m3, josta noin 25 000 m3 oli teknisesti ja taloudellisesti korjattavissa. Ensiharvennusmänniköistä voitaisiin integroidulla korjuulla saada vuosittain noin 3 600 m3 energiapuuta. Nuoren metsän kunnostuskohteiden energiapuupotentiaali oli noin 4 800 m3 vuodessa.

  • Pasanen, ORCID ID:
  • Vesterlin, ORCID ID:
  • Keskimölö, ORCID ID:
  • Soimasuo, ORCID ID:
  • Tokola, ORCID ID:
artikkeli id 6729. Tutkimusartikkeli
Harri Hyppänen, Kari Pasanen, Jussi Saramäki. (1996). Päätehakkuiden kuviorajojen päivitystarkkuus. Metsätieteen aikakauskirja 4/1996: 321-335. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli id 6729. https://doi.org/10.14214/ma.6729

Tutkimuksessa selvitettiin satelliittikuvan, ilmakuvan ja satelliittipaikannuksen tarkkuutta päätehakkuiden kuviorajojen päivityksessä. Lisäksi tutkittiin käytännön päivittämättömän kuvioinnin luotettavuutta hakkuiden jälkeen. Tutkimuksen referenssiaineisto rajattiin orto-oikaistuilta numeerisilta ilmakuvilta. Pinta-alaerojen itseisarvojen keskiarvo oli satelliittikuvarajauksella 16 %, päivittämättömällä kuvioinnilla 22 %, ilmakuvilta päivitetyllä kuvioinnilla 13 % ja satelliittipaikannuksella 4 %. Varttuneen metsän ja päätehakkuun rajan sijaintiero oli suurinta päivittämättömän kuvioinnin rajoissa (noin 25 m). Vastaava sijaintiero satelliittikuvalta rajattaessa oli noin 15 m ja ilmakuvalta päivitettäessä noin 10 m. Satelliittipaikannuksella (GPS) saatu rajaus erosi referenssirajauksesta 5–8 m, mikä on erittäin vähän ottaen huomioon kummankin menetelmän virhelähteet.

  • Hyppänen, ORCID ID:E-mail harri.hyppanen@forest.joensuu.fi (email)
  • Pasanen, ORCID ID:
  • Saramäki, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 5952. Tieteen tori
Kari Pasanen, Harri Hyppänen. (1995). Tulevaisuuden metsäninventointi ja metsäsuunnittelun tarpeet – metsänarvioinnin uudet tuulet. Metsätieteen aikakauskirja 2/1995: 141-147. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 2 artikkeli id 5952. https://doi.org/10.14214/ma.5952
  • Pasanen, ORCID ID:
  • Hyppänen, ORCID ID:

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit