Articles by Jori Uusitalo

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6029. Tutkimusartikkeli
Soili Kojola, Maarit Haavisto, Jori Uusitalo, Timo Penttilä. (2013). Vähäpuustoisten ojitusaluemetsiköiden harvennuspuunkorjuun ja jäävän puuston kasvatuksen kannattavuus kolmessa esimerkkileimikossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6029. https://doi.org/10.14214/ma.6029

Tutkimuksessa simuloitiin harvennushakkuu, optimoitiin lähikuljetus sekä ennustettiin jäävän puuston kehitys kolmessa, puustorakenteeltaan erilaisessa esimerkkileimikossa erilaisilla metsänkasvatusvaihtoehdoilla. Esimerkkileimikot kuvasivat monille kunnostusojituskohteille tyypillisiä vähäpuustoisia tai puustorakenteeltaan ryhmittäisiä suon osa-alueita. Puunkorjuun kannattavuutta selvitettiin leimikoille simuloitujen korjuuvaihtoehtojen avulla. Simuloimalla jäävän puuston myöhempi kehitys arvioitiin ensiharvennusvaiheen toimenpiteiden vaikutuksia metsänkasvatuksen kannattavuuteen pitkällä aikavälillä. Tulokset osoittivat, että puuston harventaminen kunnostus ojituksen yhteydessä ei aina ole edullisin ratkaisu. Harvennuksen myöhentäminen kunnostusojitus ajankohdasta 15–25 vuodella lisäsi oleellisesti harvennuksen ainespuukertymää ja paransi pitkän aikavälin tuotos- ja taloustulosta. Mikäli harvennus kuitenkin tehtiin kunnostusojituksen yhteydessä, voimakas kertaharvennus oli sekä puunkorjuun että pitkän aikavälin tuoton kannalta paras ratkaisu. Harvennuskertymien suureneminen alensi korjuukustannuksia vajaalla 10 prosentilla korjuukelpoisen vähimmäiskertymän tuottavaan harvennusvaihtoehtoon verrattuna. Liian voimakkaissa harvennuksissa, jäävän puuston määrän laskiessa alle asetuksessa säädetyn minimivaatimuksen, kasvutappiot lisääntyivät selvästi ja myös pitkän aikavälin taloustulos heikentyi. Metsänkasvatusvaihtoehtojen väliset erot tuotos- ja taloustuloksissa olivat pienimmillään karuimman kasvupaikan esimerkkileimikossa.

  • Kojola, ORCID ID:E-mail soili.kojola@metla.fi (email)
  • Haavisto, ORCID ID:
  • Uusitalo, ORCID ID:
  • Penttilä, ORCID ID:
artikkeli id 6740. Tutkimusartikkeli
Marika Salomäki, Pentti Niemistö, Jori Uusitalo. (2012). Ensiharvennuksen toteutusvaihtoehdot ja niiden vaikutukset männikön tuotokseen ja kasvatuksen kannattavuuteen ojitetuilla turvemailla – simulointitutkimus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 3 artikkeli id 6740. https://doi.org/10.14214/ma.6740

Harvennushakkuiden kannattavuutta turvemailla heikentävät puuston epätasaisuus, pieni hakkuu kertymä ja runkokoko sekä puunkorjuuta rajoittava ojaverkosto ja maan huono kantavuus. Tavanomaisesta poikkeava ensiharvennus voi vaikuttaa hakkuun onnistumiseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen. Puuntuotosta ja taloudellista tuottoa tutkittiin erilaisilla ajourien sijoitteluilla ja leveyksillä sekä harvennettavien, avohakattavien tai harventamatta jäävien vyöhykkeiden yhdistelmillä. Aineistona oli VMI10-lohkoilta poimitut 14 ensiharvennusmännikköä Etelä-Pohjanmaalla, joille simuloitiin Motti-ohjelmalla eri käsittelyvaihtoehtojen puuntuotos ja kannattavuus kasvatusajan loppuun.

Koko leimikon tasainen harventaminen ja neljän metrin levyiset ajourat ojien välisellä saralla 20 metrin välein osoittautuivat parhaiksi sekä puuntuotoksessa että taloudellisessa kannattavuudessa. Harventamattomassa puustossa ainespuun tuotos oli lähes yhtä suuri, mutta taloudellinen tulos 3 % korolla oli siinä heikoin kaikista tutkituista käsittelyvaihtoehdoista. Syynä oli hakkuutulojen ajoittuminen kokonaan päätehakkuuseen. Ajouran leventäminen kahdella metrillä pienensi koko kasvatusajan puuntuotosta 5,9 % ja nettotulojen nykyarvoa 4,7 %. Leveän ajouran avaaminen ojan penkoille ja keskelle sarkaa vähensi vastaavasti puuntuotosta 10 %, mutta nettotulojen nykyarvoa vain 4,5 % korkeiden ensiharvennustulojen takia. Erilaiset kaistalehakkuuvaihtoehdot tai harventamattomien vyöhykkeiden jättäminen olivat huonosti kannattavia.

Nykykäytännön mukainen ensiharvennus oli tässä tutkimuksessa edullisin toimintatapa myös turvemailla, mutta ajouria voidaan tulosten mukaan leventää ja sijoittaa joustavasti ojien päälle tai viereen sekä eri osiin sarkaa kannattavuuden siitä suuresti alentumatta. Tällaiset harvennusleimikoiden korjuukelpoisuutta ojitusalueilla parantavat seikat ovat merkittäviä, koska suomänniköiden harventaminen oli sinänsä kannattavaa ja harvennustuloilla oli suuri vaikutus koko kasvatusajan taloustulokseen.

  • Salomäki, ORCID ID:E-mail pentti.niemisto@metla.fi (email)
  • Niemistö, ORCID ID:
  • Uusitalo, ORCID ID:
artikkeli id 5922. Tutkimusartikkeli
Jori Uusitalo, Veli-Pekka Kivinen. (1994). Leimikon ennakkomittauksen ajanmenekki. Metsätieteen aikakauskirja 2/1994: 123-139. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 2 artikkeli id 5922. https://doi.org/10.14214/ma.5922

Leimikon ennakkomittauksella tarkoitetaan kevyttä otantaan perustuvaa pystymittausta, jonka tavoitteena on tuottaa ennakkotietoa jalostukseen tulevan leimikon puulajikohtaisista läpimitta-, pituus- ja laatujakaumista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää leimikkotekijöiden vaikutus leimikon ennakkomittauksen eri työnosien ajanmenekkiin erilaisissa päätehakkuuoloissa sekä edelleen luoda matemaattiset mallit ennakkomittauksen työnosien ajanmenekille kahdella eri menetelmällä. Tutkimuksessa kehitettäviä ajanmenekkifunktioita käytetään ensisijaisesti leimikon ennakkomittausmenetelmien kehittämistyössä.

Tutkimuksessa seurattiin kahden mittaajan työskentelyä kahdella otantamenetelmillä seitsemässä leimikossa. Mittaajien työskentely tallennettiin kuvanauhalle videotekniikkaa hyväksi käyttäen. Analysoitavaa kuvamateriaalia kertyi yhteensä 17 h. Tutkimusaineiston analysoinnin perusteella luotiin mallit kunkin työnosan ajanmenekin ennustamiseksi.

Koepuiden lukumäärän ohella ennakkomittaustyön ajanmenekkiin vaikutti selvimmin leimikon pinta-ala. Leimikon runkoluvun kasvu lisäsi koealan perustamisen ajanmenekkiä, kun koepuut valittiin ympyräkoealalta mittavapaa apuna käyttäen.

Rinnankorkeusläpimitan suuruudella, puun pituudella tai kuivaoksarajan korkeudella ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta kyseisen tunnuksen mittauksen ajanmenekkiin.

  • Uusitalo, ORCID ID:E-mail juusitalo@cc.helsinki.fi (email)
  • Kivinen, ORCID ID:

Tiedonanto

artikkeli id 6236. Tiedonanto
Pasi Kiviluoma, Jori Uusitalo. (1997). Männyn kuivaoksa- ja latvusrajan silmävaraisen arvioinnin tarkkuus. Metsätieteen aikakauskirja 4/1997: 505-512. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6236. https://doi.org/10.14214/ma.6236

Tutkimuksessa selvitettiin männyn kuivaoksa- ja latvusrajan silmävaraisen arvioinnin tarkkuutta. Tutkimusaineisto koostui kahdesta erillisestä mittauskokeesta. Arvioinnin suoritti kokeessa 1 seitsemän ja kokeessa 2 kymmenen henkilöä. Koehenkilöinä toimivat kummassakin kokeessa Aureskoski Oy:n metsäosaston toimihenkilöt. Arvioitavia puita oli yhteensä 63. Koejärjestelyistä johtuen tutkimuksessa voitiin tarkastella erikseen silmävaraisen arvioinnin tarkkuutta yleisesti, arvioijakohtaista vaihtelua sekä koulutuksen vaikutusta mittaustarkkuuteen.

Sekä kuivaoksarajan että latvusrajan arvioinnissa esiintyi selvä systemaattinen yliarvio. Kuivaoksarajan arvioinnin systemaattinen virhe oli kokeessa 1 1,05 m ja kokeessa 2 0,50 m kun vastaavat latvusrajan arvioinnin systemaattiset virheet olivat 0,60 m ja 0,41 m. Mittaajakohtainen vaihtelu oli varsin suuri, etenkin kuivaoksarajan kohdalla. Kuivaoksarajan systemaattisen virheen suuruus vaihteli arvioittain kokeessa 1 välillä 0,5...1,8 m ja kokeessa 2 välillä –0,1...+1,0 m. Koetta 2 edeltänyt lyhyt koulutus vähensi merkittävästi etenkin kuivaoksarajan arvioinnin systemaattisen virheen suuruutta.

  • Kiviluoma, ORCID ID:E-mail jori.uusitalo@helsinki.fi (email)
  • Uusitalo, ORCID ID:

Tieteen tori

Puunhankinnan ohjaus

artikkeli id 6277. Tieteen tori – Puunhankinnan ohjaus
Veli-Pekka Kivinen, Jori Uusitalo. (1999). Sumea logiikka ja sen soveltaminen hakkuukoneen apteerauksen ohjauksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli id 6277. https://doi.org/10.14214/ma.6277
  • Kivinen, ORCID ID:E-mail veli.kivinen@helsinki.fi (email)
  • Uusitalo, ORCID ID:

Tutkimusseloste

artikkeli id 10024. Tutkimusseloste
Juha Heiskanen, Ville Hallikainen, Jori Uusitalo, Hannu Ilvesniemi. (2018). Maan fysikaalisten ominaisuuksien ja kasvupaikkatekijöiden yhteisvaihtelu Suomen kangasmailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 10024. https://doi.org/10.14214/ma.10024
  • Heiskanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Maaperäekosysteemit, Kuopio ORCID ID:E-mail juha.heiskanen@luke.fi (email)
  • Hallikainen,  Luonnonvarakeskus (Luke), Soveltava tilastotiede, Rovaniemi ORCID ID:E-mail ville.hallikainen@luke.fi
  • Uusitalo, Luonnonvarakeskus (Luke), Metsäteknologia ja logistiikka, Tampere ORCID ID:E-mail jori.uusitalo@luke.fi
  • Ilvesniemi, Luonnonvarakeskus (Luke), Biojalostusteknologiat ja tuotteet, Espoo ORCID ID:E-mail hannu.ilvesniemi@luke.fi
artikkeli id 5713. Tutkimusseloste
Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Mikko Vastaranta, Xiaowei Yu, Jori Uusitalo. (2016). Päätehakkuukuvioille arvioidun puuston rakenteen luotettavuus laserkeilaustulkinnalla,. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2016 numero 3-4 artikkeli id 5713. https://doi.org/10.14214/ma.5713
  • Siipilehto, ORCID ID:
  • Lindeman, ORCID ID:
  • Vastaranta, ORCID ID:
  • Yu, ORCID ID:
  • Uusitalo, ORCID ID:
artikkeli id 5753. Tutkimusseloste
Tuomo Nurminen, Heikki Korpunen, Jori Uusitalo. (2010). Toimintokohtaisen kustannuslaskennan soveltaminen puunkorjuu- ja puunkuljetusoperaatioissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5753. https://doi.org/10.14214/ma.5753
  • Nurminen, ORCID ID:
  • Korpunen, ORCID ID:
  • Uusitalo, ORCID ID:
artikkeli id 5880. Tutkimusseloste
Tuomo Nurminen, Heikki Korpunen, Jori Uusitalo. (2006). Tavaralajimenetelmään perustuvan koneellisen puunkorjuun ajanmenekki. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli id 5880. https://doi.org/10.14214/ma.5880
  • Nurminen, ORCID ID:
  • Korpunen, ORCID ID:
  • Uusitalo, ORCID ID:
artikkeli id 5678. Tutkimusseloste
Jori Uusitalo, Sampsa Kokko, Veli-Pekka Kivinen. (2004). Kahden eri katkontamenetelmän vaikutus mäntysahatavaran laatuun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli id 5678. https://doi.org/10.14214/ma.5678
  • Uusitalo, ORCID ID:
  • Kokko, ORCID ID:
  • Kivinen, ORCID ID:

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit