Articles by Sakari Sarkkola

Avohakkuut ja kunnostusojitukset turvemailla aiheuttavat suurimman osan metsätalouden vesistökuormituksesta. Avohakkuun jälkeen turvemaan vedenpinta voi nousta korkealle, jolloin ravinteiden sekä humuksen huuhtoumat lisääntyvät ja hapettomissa turvekerroksissa syntyvää metaania pääsee ilmakehään. Toisaalta turpeen alhaalla oleva vedenpinta edistää hajotustoimintaa, mikä lisää turpeen hajotuksen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Turpeen vedenpintaa ei siis pitäisi päästää nousemaan liian korkealle tai laskemaan tarpeettoman syvälle. Viime vuosina kehittyneen näkemyksen mukaan jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan mahdollisesti tasoittaa suurinta vedenpinnan vaihtelua ja siten vähentää turvemaiden metsätalouden ympäristöongelmia. Esitämme artikkelissamme jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen soveltamismahdollisuuksia erilaisissa suometsissä. Suometsissä kuivatusta edeltäneen vesitalouden vaikutus on yleensä selvästi havaittavissa vanhojenkin ojitusaluepuustojen rakennevaihteluna. Vesitalouden historia ilmenee varsinkin korpien ojitusalueilla. Siksi monessa korpikuusikossa (pääpuulajina Picea abies (L.) H. Karst.) on mahdollista siirtyä melko nopeasti säännöllisen eri-ikäiskasvatuksen läpimittajakaumaan esimerkiksi yläharvennuksia soveltamalla. Jatkuvaa peitteisyyttä voidaan korpikuusikoissa ylläpitää myös ryhmittäistä erirakenteisuutta edustavin kaistale- ja pienaukkohakkuin sekä niiden ja poimintahakkuiden yhdistelmillä. Myös monet ns. II-tyypin mäntyvaltaiset (pääpuulajina Pinus sylvestris L.) turvekankaat (puuttomista nevoista ja osin nevapintaisista harvapuustoisista rämeistä kehittyneet turvekankaat) ovat kuusialikasvosten ansiosta hyviä poimintahakkuisiin siirtymisen kohteita. Säännölliseen eri-ikäisrakenteeseen siirtymisen vaihtoehtona niissä on tehtävissä myös alikasvosten vapauttamiseen tähtäävä ylispuuhakkuu, joka sekin voidaan lukea jatkuvapeitteiseen metsätalouteen kuuluvaksi. Mäntyvaltaisten suometsien joukossa on kuitenkin paljon myös puolukkaturvekankaita, joilla jää avoimeksi kuusen varaan rakentuvan kasvatuksen taloudellinen kannattavuus männyn kasvatukseen verrattuna. Puolukka- ja varputurvekankaiden mäntyvaltaisten puustojen jatkuvapeitteisyyden toteuttamiseksi esitämme ensisijaisesti erilaisia pienaukko- ja kaistalehakkuita sekä niiden ja ylispuukasvatuksen yhdistelmiä. Suometsien jatkuvassa peitteisyydessä on kuitenkin menetelmästä riippumatta otettava huomioon turpeen vedenpinnan vaihtelun minimointi. Meneillään olevien tutkimusten alustavat tulokset viittaavat siihen, että jatkuvan peitteisyyden menetelmillä on mahdollista vähentää suometsien ympäristövaikutuksia avohakkuuseen verrattuna.

• Saarinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tampere ORCID ID: – E-mail markku.saarinen@luke.fi
• Valkonen , Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki ORCID ID: – E-mail sauli.valkonen@luke.fi
• Sarkkola, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki ORCID ID: – E-mail sakari.sarkkola@luke.fi
• Nieminen, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki ORCID ID: – E-mail mika.nieminen@luke.fi
• Penttilä, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki ORCID ID: – E-mail timo.penttila@luke.fi
• Laiho, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki ORCID ID: – E-mail raija.laiho@luke.fi

Metsätaloutta on pidetty valtakunnallisesti melko vähäisenä vesistökuormittajana. Tämä perustui käsitykseen, että metsäojituksen ja muiden metsätalouden toimenpiteiden vaikutukset vesistökuormitukseen ovat suhteellisen lyhytaikaisia; 10−30 vuoden kuluessa kuormitusten ajateltiin vähitellen palautuvan ennen toimenpiteitä vallinneelle tasolle. Käsitykset ovat viime vuosina muuttuneet merkittävästi, kun havaittiin, että ojituksen vaikutukset valumaveden typpi- ja fosforipitoisuuksiin olivat selvästi nähtävissä vielä useiden vuosikymmenten kuluttua. Useissa tutkimuksissa myös havaittiin, että erityisesti typpi- ja hiilikuormat ojitetuilta soilta ovat kasvussa. Tämän jälkeen on esitetty uusia arvioita metsäojituksen ja metsätalouden vesistökuormituksesta, mutta arvioissa on huomattavaa vaihtelua. Tämä katsaus tarkastelee eri laskentamenetelmiä metsätalouden vesistökuormituksen arvioimiseksi ja pyrkii löytämään selityksiä siihen, miksi kuormitusarvioit vaihtelevat eri tutkimusten välillä. Samalla pyrkimyksenä on tehdä ehdotuksia tutkimuksen suuntaamiseksi kehitettäessä kuormituslaskentaa ja vesiensuojelullisesti kestävää suometsätaloutta.

• Nieminen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID: – E-mail mika.nieminen@luke.fi
• Launiainen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID ID: – E-mail samuli.launiainen@luke.fi
• Ojanen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki ORCID ID: – E-mail paavo.ojanen@helsinki.fi
• Sarkkola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID: – E-mail sakari.sarkkola@luke.fi
• Laurén, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID: – E-mail ari.lauren@uef.fi

• Sarkkola, ORCID ID: – E-mail sakari.sarkkola@metla.fi
• Hökkä, ORCID ID: –
• Jalkanen, ORCID ID: –
• Koivusalo, ORCID ID: –
• Nieminen, ORCID ID: –

• Päivänen, ORCID ID: – E-mail juhani.paivanen@helsinki.fi
• Sarkkola, ORCID ID: –

• Sarkkola, ORCID ID: – E-mail sakari.sarkkola@helsinki.fi
• Hökkä, ORCID ID: –
• Penttilä, ORCID ID: –
• Päivänen, ORCID ID: –

• Sarkkola, ORCID ID: – E-mail sakari.sarkkola@metla.fi

• Kangas, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu ORCID ID: – E-mail annika.kangas@luke.fi
• Henttonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID ID: – E-mail helena.henttonen@luke.fi
• Pitkänen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID ID: – E-mail timo.p.pitkanen@luke.fi
• Sarkkola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID: – E-mail sakari.sarkkola@luke.fi
• Heikkinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID: – E-mail juha.heikkinen@luke.fi

• Nieminen, ORCID ID: –
• Ahti, ORCID ID: –
• Koivusalo, ORCID ID: –
• Mattsson, ORCID ID: –
• Sarkkola, ORCID ID: –
• Laurén, ORCID ID: –

• Laiho, ORCID ID: –
• Sarkkola, ORCID ID: –
• Kaunisto, ORCID ID: –
• Laine, ORCID ID: –
• Minkkinen, ORCID ID: –

• Siipilehto, ORCID ID: –
• Sarkkola, ORCID ID: –
• Mehtätalo, ORCID ID: –

• Sarkkola, ORCID ID: –
• Hökkä, ORCID ID: –
• Penttilä, ORCID ID: –