Articles by Jukka Tikkanen

Tutkimusartikkeli

Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen

artikkeli id 6759. Tutkimusartikkeli – Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen
Mikko Kurttila, Pekka Leskinen, Jukka Tikkanen, Anssi Niskanen. (2009). Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen toimintaympäristön näkökulmasta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6759. https://doi.org/10.14214/ma.6759

Tutkimuksessa tunnistettiin ja arvotettiin alueellisten metsäohjelmien ja niiden laadintaprosessien kehittämiskohteita. Lisäksi tutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jolla lisätään kiinnostusta toimintaympäristön tarkastelussa käytettyä SWOT-analyysiä kohtaan ja jolla parannetaan analyysin tulosten hyödyntämismahdollisuuksia. Lähtökohtana kehittämiskohteiden tunnistamisessa toimi metsäkeskuksissa metsäohjelmien parissa työskentelevien henkilöiden toteuttama toimintaympäristön tarkastelu. Hankkeeseen osallistuneet tutkijat määrittivät tämän tarkastelun tuloksista 16 kehittämiskohdetta, joista puolet liittyi ohjelmien laadinnan ja niiden käytännön toteuttamisen kehittämiseen ja puolet ohjelmien kehittämiseen toimintaympäristön ja sidosryhmien näkökulmista. Tämän jälkeen metsäkeskuksissa metsäohjelmien parissa työskentelevien henkilöiden tehtäväksi annettiin johdettujen kehittämiskohteiden arvottaminen kolmessa erilaisessa metsäalan toimintaympäristön kehittymistä kuvaavassa skenaariossa. Tärkeimpiä kehittämiskohteita olivat metsäkeskusten resurssien lisääminen, metsäohjelmien laatimisen ja toteuttamisen parempi vastuuttaminen, metsäsektorin organisaatioiden verkostoitumisen parantaminen sekä metsäohjelmien ja muiden politiikkaprosessien kytkentöjen parantaminen. Eri kehittämiskohteiden tärkeydet vaihtelivat varsin loogisesti eri skenaarioissa. SWOT-analyysin käytön mielekkyyttä tulevien ohjelmien laatimisprosesseissa voitaisiin lisätä tässä tutkimuksessa esitetyllä tavalla, jolloin olisi mahdollista toteuttaa kehittämiskohteiden, aitojen strategiavaihtoehtojen tai konkreettisten toimenpide-ehdotusten arvottamista toimintaympäristön näkökulmasta. Skenaariotekniikan käyttö olisi myös hyödyllistä, mutta se edellyttää konkreettisten ja laatimisaluetta koskevien skenaarioiden laatimista. Vaikka vastaajat olivat asiantuntijoita, voi pieni määrä saatuja vastauksia rajoittaa tulosten yleistettävyyttä. Toisaalta se voi myös viitata siihen, että ehdotettua menetelmää olisi vielä yksinkertaistettava sen käytettävyyden parantamiseksi.

  • Kurttila, ORCID ID:E-mail mikko.kurttila@metla.fi (email)
  • Leskinen, ORCID ID:
  • Tikkanen, ORCID ID:
  • Niskanen, ORCID ID:

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 5760. Tutkimusartikkeli
Tanja Laitila, Teppo Hujala, Jukka Tikkanen, Mikko Kurttila. (2009). Yksityismetsien monikäyttöön ja monimuotoisuuteen liittyvät arvot ja asenteet: analyysi metsänomistajien haastatteluista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5760. https://doi.org/10.14214/ma.5760

Perinteinen Suomessa käytössä oleva metsäsuunnittelumalli ei pysty riittävän tehokkaasti tarkastelemaan moniarvoistuneiden yksityismetsänomistajien metsien käytön tavoitteita. Monimuotoisuuteen ja -käyttöön liittyvien näkökohtien syvällisempi tarkastelu metsäsuunnittelussa edistäisi sekä metsänomistajien omien että metsä- ja luonnonsuojelupolitiikan tavoitteiden täyttämistä. Tässä tutkimuksessa eritellään metsänomistajuudestaan ja metsään liittyvästä päätöksenteostaan puhuvien metsänomistajien asenteita monimuotoisuuden turvaamista ja monikäyttöä kohtaan. Tutkimus perustuu 30 metsänomistajan haastatteluaineiston laadulliseen analyysiin, jossa sovellettiin metsiin liittyvien arvojen ja asenteiden viitekehystä. Metsäsuunnittelun kehittämiskohteita olivat mm. metsänomistajien luontoasenteiden tunnistaminen ja vapaaehtoiseen, metsänomistajille syystä tai toisesta tärkeiden kohteiden omaehtoiseen suojeluun kannustaminen. Tutkimuksessa ehdotetaan luontokohteiden turvaamisen ja sopimusperusteisen vapaaehtoisen suojelun päätöksenteon tukemisen tiivistä integrointia metsäsuunnittelupalveluihin. Metsäsuunnittelijat tarvitsevat keinoja, taitoja ja kannustimia pystyäkseen tarjoamaan asiakaslähtöistä monimuotoisuus- ja monikäyttökonsultointia omistajille. Esimerkiksi luonnonarvokauppaan ja määräaikaiseen suojelusopimukseen liittyville vertailulaskelmille ja käytännön päätöstuelle olisi tarvetta. Vapaaehtoisen suojelun keinojen tarjoamien mahdollisuuksien tiedostaminen ja kunnioittaminen metsän yhtenä käyttömuotona eri suunnittelun tasoilla tulee olemaan yksi metsäpolitiikan seuraavien vuosien haaste.

  • Laitila, ORCID ID:E-mail mikko.kurttila@metla.fi (email)
  • Hujala, ORCID ID:
  • Tikkanen, ORCID ID:
  • Kurttila, ORCID ID:
artikkeli id 6315. Tutkimusartikkeli
Raili Hokajärvi, Jukka Tikkanen, Harri Hänninen, Katja Pietilä. (2006). Yhteistyön ohjeistus metsäkeskusten metsäsuunnittelussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli id 6315. https://doi.org/10.14214/ma.6315

Artikkelissa tarkastellaan, miten metsäkeskukset vuoden 2004 alussa ohjeistivat metsäsuunnittelijoiden yhteistyötä metsänomistajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tutkimusaineisto koostui metsäkeskusten kirjallisista metsäsuunnittelua koskevista ohjeista, jotka analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Tulokset koskevat 11 metsäkeskusta. Yhteistyötä koskevia kirjallisia ohjeita oli kaikissa metsäkeskuksissa, mutta ohjeiden määrä, aiheet ja sisältö vaihtelivat. Kattavimmin oli ohjeistettu tilakohtaisten metsäsuunnitelmien markkinointiin tähtäävä yhteistyö. Metsänomistajien mahdollisuus osallistua maastotyöhön ja heidän neuvonta oli mainittu kaikkien tarkasteltujen metsäkeskusten ohjeissa. Vain muutaman metsäkeskuksen ohjeista löytyi yksityiskohtaisia ohjeita metsänomistajan tavoitteiden selvittämiseen, vaikka monitavoitteisuus on ollut korostuneesti esillä. Näissäkin tapauksissa suunnittelijoita ohjattiin selvittämään tavoitteet lähinnä kuvailevasti. Sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä oli ohjeistettu selvästi metsänomistajayhteistyötä vähemmän. Ohjeet koskivat lähinnä tilakohtaisten metsäsuunnitelmien markkinointia, sertifioinnin mukaisten tietojen hankkimista ja suunnittelun tuloksista tiedottamista. Metsänhoitoyhdistys mainittiin ohjeissa selvästi muita yhteistyötahoja useammin, ja tietojen luovutuksessa sillä oli erityisasema.

  • Hokajärvi, ORCID ID:E-mail raili.hokajarvi@oamk.fi (email)
  • Tikkanen, ORCID ID:
  • Hänninen, ORCID ID:
  • Pietilä, ORCID ID:
artikkeli id 5792. Tutkimusartikkeli
Jukka Tikkanen, Harri Hänninen, Tarja Isokääntä, Janne Alahuhta. (2005). Sidosryhmäyhteistyö alueellisessa metsäsuunnittelussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 2 artikkeli id 5792. https://doi.org/10.14214/ma.5792

Yksityismetsien käyttöön liittyy yhä useammin tavoitteita, jotka kohdistuvat tilaa laajemmalle alueelle, mikä edellyttää johdonmukaista sidosryhmäyhteistyötä. Tutkimuksessa kuvataan metsäkeskusten vuoden 2003 alueelliseen metsäsuunnitteluun liittynyttä yhteistyötä ja metsäsuunnittelijoiden käsityksiä yhteistyöstä. Tulokset perustuvat kaikille vuoden 2003 aikana suunnittelualueen aloittaneille metsäkeskusten metsäsuunnittelijoille lähetettyyn postikyselyyn, jossa heitä pyydettiin vastaamaan yhteistyön määrää, tavoitteita ja luonnetta koskeviin kysymyksiin. Tulosten perusteella metsäsuunnittelijat suhtautuvat sidosryhmäyhteistyöhön myönteisesti. Sidosryhmäyhteistyön ohjeistuksessa oli metsäkeskuksittaisia eroja, mikä heijastui myös yhteistyön määrään. Käytännössä yhteistyö noudatti pääasiassa tietoa vaihtavaa menettelytapaa, jossa suunnittelija on yhteydessä kuhunkin kumppaniinsa erikseen kahdenvälisesti. Yhteistyötä tehtiin kattavasti vain muutaman tärkeimmän yhteistyötahon kanssa, joista ylivoimaisesti keskeisin oli metsänhoitoyhdistys. Myös metsäteollisuusyrityksiin oltiin yhteydessä valtaosalla alueista, mutta muiden yhteistyötahojen kanssa vain alle puolella alueista. Tutkimuksessa hahmotellaan yhteistoiminnallisen suunnittelun teorian ja tutkimustulosten perusteella ideaalinen alueellisen metsäsuunnittelun yhteistyömenettely, joka ottaisi huomioon myös erilaisia tilanrajat ylittäviä tavoitteita. Ideaalimallissa ehdotetaan alueliitettä uutena alueellisen suunnittelun tuotteena.

  • Tikkanen, ORCID ID:E-mail jukka.tikkanen@oamk.fi (email)
  • Hänninen, ORCID ID:
  • Isokääntä, ORCID ID:
  • Alahuhta, ORCID ID:
artikkeli id 6800. Tutkimusartikkeli
Jukka Tikkanen. (2003). Alueellisen metsäohjelmatyön osallistamismenettely Pohjois-Suomen metsäkeskuksissa vuosina 1997–1998 ja 2000-2001. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 3 artikkeli id 6800. https://doi.org/10.14214/ma.6800

Tutkimuksessa kehitetään osallistavan suunnittelun tutkimuksiin nojautuen kysymyssarja, jonka avulla kuvataan Pohjois-Suomen metsäkeskusten metsäohjelmatyöhön liittyneitä osallistamismenettelyjä vuosina 1997–1998 ja 2000–2001. Kehitetyn kuvausmallin ydinkysymyksiä ovat osallistamisen 1) suunnitelmallisuus, 2) intensiteetti, johon vaikuttavat osallistamisen pitkäjänteisyys ja osallistumien päätöksentekoon, 3) avoimuus ja läpinäkyvyys sekä 4) organisoinnin periaate. Empiirisenä tutkimusaineistona ovat ohjelmatyöstä vastanneiden metsäkeskusten asiantuntijoiden haastattelut ja kirjalliset dokumentit. Ohjelmatyön perusratkaisut olivat kaikissa ohjelmaprosesseissa hyvin samankaltaiset. Yleisötilaisuuksien ja työryhmätyöskentelyn organisointi oli lähes yksinomaan yhdistävää, koska eri intressiryhmät kutsuttiin mukaan samoihin tilaisuuksiin. Ohjelmatyössä tavoiteltiin avoimuutta, mutta avoimuutta ei kaikilta osin saavutettu. Osallistamisen intensiteetin suhteen maakuntien osallistamisprosessit olivat selvästi erilaisia. Kainuussa järjestettiin metsätalouden alueellista tavoiteohjelmaa laadittaessa mittava määrä kertaluontoisia yleisötilaisuuksia, kun taas Lapissa perustettiin lukuisia työryhmiä, jotka kokoontuivat tiiviisti ohjelmatyön aikana. Pohjois-Pohjanmaalla panostettiin kokonaisuutena osallistamiseen vähemmän kuin Lapissa ja Kainuussa. Tulosten perusteella tutkimuksessa esitetään osallistamismenettelyn johdonmukaisuutta parantavia kehittämisehdotuksia.

  • Tikkanen, ORCID ID:E-mail jukka.tikkanen@oamk.fi (email)
artikkeli id 6865. Tutkimusartikkeli
Leena Leskinen, Jukka Tikkanen, Pekka Leskinen. (2002). Pohjoisten metsäkeskusten yhteistyöryhmät ja niiden osallistuminen alueellisten metsäohjelmien laadintaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli id 6865. https://doi.org/10.14214/ma.6865

Pohjoisten metsäkeskusten sidosryhmät jaoteltiin ryhmiin yhteistyön määrää, metsätalouden kehitystä ja alueellista metsäohjelmaa koskevien näkemysten perusteella. Metsäkeskusten ja sidosryhmien 1398 edustajalle lähetetyn kyselyn vastausprosentti oli 55.

Tulosten perusteella metsäkeskusten sidosryhmät voidaan jakaa kolmeen yhteistyöryhmään: kiinteään, kontaktimaiseen ja harvinaiseen. Metsäkeskukset ovat kiinteässä yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten ja metsäteollisuuden kanssa. Nämä ovat tyytyväisiä metsätalouden kehitykseen tähän mennessä ja tuntevat metsäohjelman hyvin. Metsähallituksen, ympäristöhallinnon, kuntien viranomaisten ja TE-keskusten kanssa yhteistyö on kontaktimaista. Nämä tuntevat alueellisen metsäohjelman hyvin ja enimmäkseen luottavat sen vaikuttavuuteen. Luontomatkailuyritysten, ympäristöjärjestöjen ja paliskuntien kanssa yhteistyö on harvinaista. Nämä tuntevat metsäohjelman huonoimmin ja se toteuttaa heikoimmin näiden tavoitteita.

Laadullisen analyysin perusteella voidaan erottaa neljä näkökulmaa metsien käytön ongelmiin:1) Perinteisen metsätalouden laiminlyönti, 2) puumarkkinoiden ja puunjalostuksen kehittymättömyys, 3) metsäluonnon suojelun laiminlyönti sekä 4) pienimuotoisen metsätalouden väheksyminen. Kiinteässä yhteistyöryhmässä näkökulmat 1) ja 2) nähtiin tärkeinä, kontaktimaisessa kaikki näkökulmat olivat esillä ja harvinaisessa korostuivat näkökulmat 3 ja 4.

  • Leskinen, ORCID ID:E-mail leena.leskinen@metla.fi (email)
  • Tikkanen, ORCID ID:
  • Leskinen, ORCID ID:

Tiedonanto

Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen

artikkeli id 6762. Tiedonanto – Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen
Marjo Laitala, Ninni Saarinen, Heli Saarikoski, Jukka Tikkanen. (2009). Sidosryhmien näkemyksiä alueellisesta metsäohjelmatyöstä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6762. https://doi.org/10.14214/ma.6762

Yksi suomalaisen metsäpolitiikan keskeisistä tavoitteista on metsäalan yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden lisääminen. Tästä lähtökohdasta kaikille alueellisten metsäneuvostojen jäsenille lähetettiin kysely, jonka tavoitteena oli selvittää, miten eri sidosryhmät ovat kokeneet osallistumisen alueellisen metsäohjelman (AMO) laadintaan. Tutkimuksen avulla haluttiin löytää osallistumisen onnistumisia ja ongelmia, selvittää tasapuolisuuden toteutumista metsäneuvostoissa, niiden jäsenten käsityksiä ohjelmatyön vaikuttavuudesta ja heidän sitoutumistaan ohjelman tavoitteisiin.

Metsäneuvostojen jäsenten mielestä alueellisen metsäohjelman rooli metsien käsittelyä ja metsäsektoria linjaavana ohjelmana on merkittävä. Sen sijaan oman toiminnan vaikuttavuus on jäänyt epäselväksi monelle neuvoston jäsenelle. Ympäristöjärjestöjen edustajien arviot ryhmänsä osallistumisen vaikutuksista poikkesivat kyselyssä suuresti muiden sidosryhmien edustajien kannoista. Ympäristöjärjestöjen edustajien arviot niin ohjelmaprosessista kuin mahdollisuuksistaan vaikuttaa metsäohjelman sisältöön olivat huomattavan kriittisiä. Kaiken kaikkiaan metsäneuvostoa pidettiin kuitenkin hyödyllisenä foorumina, jossa syntyy uutta yhteistyötä, ja joka vahvistaa sidosryhmien välistä verkostoitumista. Metsäohjelmatyöhön osallistuneet ovat suurelta osin sitoutuneita ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen.

  • Laitala, ORCID ID:E-mail ninni.saarinen@helsinki.fi (email)
  • Saarinen, ORCID ID:
  • Saarikoski, ORCID ID:
  • Tikkanen, ORCID ID:
artikkeli id 6761. Tiedonanto – Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen
Ninni Saarinen, Annika Kangas, Jukka Tikkanen, Leena A. Leskinen, Teppo Hujala, Heli Saarikoski. (2009). Osallistujien näkökulmat alueellisiin metsäohjelmaprosesseihin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6761. https://doi.org/10.14214/ma.6761

Alueelliset metsäohjelmat ovat kullekin metsäkeskusalueelle laadittavia strategia ohjelmia, joiden tarkoitus on kehittää metsien hoitoa ja käyttöä maakunnassa. Nykyään eri intressiryhmistä koostuvalla alueellisella metsäneuvostolla on merkittävä rooli ohjelmien laadinnassa ja seurannassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää metsäneuvoston jäsenten mielipiteitä hyvästä osallistamisprosessista. Aineisto kerättiin ja analysoitiin Q-menetelmällä, jonka tavoitteena on löytää tutkittavasta aiheesta erilaisia näkökulmia. Vastaajat olivat kolmen alueellisen metsä neuvoston (Keski-Suomi, Lounais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa) jäseniä. Yhteensä 50 vastaukseen pohjautuneen monimuuttuja-analyysin avulla vastaajat jaettiin neljään ryhmään: käytännöllisiin konsensuksen hakijoihin, uudistajiin, asiantuntemussuuntautuneisiin sekä osallistumisskeptisiin. Kaikki ryhmät pitivät intressiryhmien yhteistyön parantamista ja eri tahojen asiantuntemuksen tuomista prosessiin tärkeinä asioina, mutta päätösvallan tasapuolinen jako ja ohjelmassa käsiteltävät teemat jakoivat ryhmien mielipiteitä. Seuraavia ohjelmia tarkistettaessa kannattaa keskittyä kaikkien tärkeänä pitämiin asioihin. Prosessiin liittyvät erimielisyydet taas kannattaa nostaa keskusteluun ohjelmatyötä käynnistettäessä ja sopia kutakin prosessia varten mahdollisimman selkeät yhteistyön pelisäännöt.

  • Saarinen, ORCID ID:E-mail annika.kangas@helsinki.fi (email)
  • Kangas, ORCID ID:
  • Tikkanen, ORCID ID:
  • Leskinen, ORCID ID:
  • Hujala, ORCID ID:
  • Saarikoski, ORCID ID:

Tiedonanto

artikkeli id 6113. Tiedonanto
Tarja Isokääntä, Jukka Tikkanen. (2003). Metsänomistajan ja metsäsuunnittelijan välinen vuorovaikutus yksityismetsien suunnittelussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6113. https://doi.org/10.14214/ma.6113

Metsäsuunnittelustrategioissa on asetettu päämääräksi se, että metsäsuunnittelua pitäisi kehittää omistajalähtöiseksi ja monitavoitteiseksi. Nämä tavoitteet edellyttävät metsänomistajan ja metsäsuunnittelijan välisen vuorovaikutuksen lisäämistä suunnittelun yhteydessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten metsänomistajan ja metsäsuunnittelijan välinen vuorovaikutus toteutuu käytännön metsäsuunnittelussa ja koota yhteen vuorovaikutuksesta metsäsuunnittelun eri tasoille annetut suositukset ja ohjeet.

Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen haastateltiin Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella työskenteleviä metsäsuunnittelijoita sekä tilakohtaisen metsäsuunnitelman hankkineita metsänomistajia eräältä vuonna 2001 valmistuneelta suunnittelualueelta.

Vuorovaikutuksen määrä suunnittelualueella vaihteli paljon. Siihen, miten paljon vuorovaikutusta oli, vaikuttivat metsänomistajan kiinnostus ja tarpeet sekä metsäsuunnittelijan mahdollisuudet. Metsänomistajat vaikuttivat metsäsuunnitelmiinsa melko vähän. Erityisesti ne, joiden tavoitteet olivat pääosin taloudellisia, eivät kokeneet tarpeelliseksi vaikuttaa suunnitteluun. Osa metsänomistajista kaipasi neuvontaa, osa taas halusi olla itse vaikuttamassa suunnitelmaansa. Metsäsuunnittelun aluksi olisi tarpeen tunnistaa metsänomistajien erilaiset lähtökohdat suunnittelulle, jotta koko suunnitteluprosessi voitaisiin mukauttaa omistajalähtöiseksi. Osalle metsänomistajia soveltunee monitavoitteinen optimoiva suunnitteluote ja osalle taas neuvontapainotteinen, suunnittelija-vetoinen ote. Vuorovaikutuksen kehittäminen edellyttää sitä, että metsänomistajat tulevat entistä tietoisemmiksi omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Myös metsäsuunnittelijoilla voi olla ennakkoluuloja ja vakiintuneita rutiineja, jotka hidastavat vuorovaikutuksen lisääntymistä.

  • Isokääntä, ORCID ID:E-mail jukka.tikkanen@oamk.fi (email)
  • Tikkanen, ORCID ID:

Tieteen tori

Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen

artikkeli id 6763. Tieteen tori – Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen
Jukka Tikkanen, Annika Kangas, Jouni Pykäläinen, Teppo Hujala, Mikko Kurttila, Pekka Leskinen. (2009). Vaikuttava ja hyväksyttävä alueellinen metsäohjelma: ehdotus metsäohjelman laadinnan kehittämiseksi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6763. https://doi.org/10.14214/ma.6763
  • Tikkanen, ORCID ID:E-mail jukka.tikkanen@oamk.fi (email)
  • Kangas, ORCID ID:
  • Pykäläinen, ORCID ID:
  • Hujala, ORCID ID:
  • Kurttila, ORCID ID:
  • Leskinen, ORCID ID:

Tutkimusseloste

artikkeli id 6794. Tutkimusseloste
Raili Hokajärvi, Teppo Hujala, Leena A. Leskinen, Jukka Tikkanen. (2010). Informaatio-ohjauksen vaikuttavuus: toiminnan teoriaan perustuva metsäsuunnittelutyön analyysi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6794. https://doi.org/10.14214/ma.6794
  • Hokajärvi, ORCID ID:
  • Hujala, ORCID ID:
  • Leskinen, ORCID ID:
  • Tikkanen, ORCID ID:

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit