Articles by Anssi Ahtikoski

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6783. Tutkimusartikkeli
Heli Saarikoski, Jyri Mustajoki, Mika Marttunen, Anssi Ahtikoski, Ville Hallikainen, Timo Helle, Mikko Hyppönen, Mikko Jokinen, Arto Naskali, Seija Tuulentie, Martti Varmola, Eero Vatanen, Anna-Liisa Ylisirniö. (2010). Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävän käytön mahdollisuuksista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6783. https://doi.org/10.14214/ma.6783

Tutkimuksessa tarkasteltiin Ylä-Lapin metsien käytön vaihtoehtoja osallistuvan monitavoite arvioinnin avulla. Eri sidosryhmien arvostukset tuotiin mukaan arviointimalliin henkilökohtaisilla tietokoneavusteisilla päätösanalyysihaastatteluilla. Tavoitteena oli selvittää eri tahojen näkemyksiä vaihtoehtojen mieluisuudesta.

Tutkimuksessa muodostettiin viisi erilaista metsien käsittelyvaihtoehtoa, joissa hakkuukertymät vaihtelivat välillä 300 000 m3/v ja 30 000 m3/v. Vaihtoehtoja arvioitiin kuuden kriteerin avulla: 1) bruttotulovaikutukset paikallistaloudessa 2) työllistävyys 3) saamelainen poronhoitokulttuuri 4) paikallinen luonnon virkistyskäyttö 5) luonnon monimuotoisuus ja 6) yhteisymmärrys ja sopeutuminen.

Tulosten perusteella voitiin tunnistaa kolme eri ryhmää. Kaksi ensimmäistä ryhmää pitivät parhaimpana vaihtoehtona nykyisen luonnonvarasuunnitelman mukaista hakkuutasoa. Nämä ryhmät poikkesivat toisistaan siten, että ensimmäinen ryhmä asetti toiselle sijalle nykyistä luonnonvarasuunnitelmaa laajemmat hakkuut kun taas toinen ryhmä piti toiseksi parhaana vaihtoehtona tätä suppeampia hakkuita. Kolmas ryhmä piti mieluisimpana vaihtoehtoa, jossa yli 140-vuotiaita metsiä ei hakata lainkaan.

Arviointi nosti esille myös vaikutusarvioita koskevia näkemyseroja. Suurimmat erot koskivat saamelainen poronhoitokulttuuri ja porotalouden työllisyyskriteereitä. Nämä ovat avainkysymyksiä, joista tulisi löytää yhteistä tietopohjaa kiistojen ratkaisemiseksi.

  • Saarikoski, ORCID ID:
  • Mustajoki, ORCID ID:
  • Marttunen, ORCID ID:
  • Ahtikoski, ORCID ID:
  • Hallikainen, ORCID ID:
  • Helle, ORCID ID:
  • Hyppönen, ORCID ID:
  • Jokinen, ORCID ID:
  • Naskali, ORCID ID:
  • Tuulentie, ORCID ID:
  • Varmola, ORCID ID:
  • Vatanen, ORCID ID:
  • Ylisirniö, ORCID ID:
artikkeli id 5790. Tutkimusartikkeli
Saija Huuskonen, Anssi Ahtikoski. (2005). Ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden vaikutus kuivahkon kankaan männiköiden tuotokseen ja tuottoon. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 2 artikkeli id 5790. https://doi.org/10.14214/ma.5790

Tutkimuksessa selvitettiin viiden vaihtoehtoisen ensiharvennuksen vaikutusta metsikön tuotokseen ja tuottoon kuivahkon kankaan männiköissä. Hakkuukertymät ja kantorahatulojen nykyarvot laskettiin erikseen ensiharvennukselle ja koko kiertoajalle. Kunkin vaihtoehtoisen ensiharvennuskäsittelyn mukainen tuotos määritettiin metsikön mittaushetkestä (päätöksenteon ajankohta) päätehakkuuseen. Tutkimusaineistona käytettiin Metsähallituksen vuosina 1999–2000 koneellisesti hakattuja ensiharvennuskohteita, yhteensä 27 metsikköä Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueilla. Puuston kehitysennusteet laadittiin MOTTI-ohjelmistolla, ja näiden ennusteiden luotettavuus testattiin riippumattomalla aineistolla (Metsäntutkimuslaitoksen kestokoeaineisto). Ennusteiden todettiin olevan harhattomia runkoluvun ja pohjapinta-alan suhteen sekä ennustevirheiden (mitattu – ennustettu) pieniä. Vaikka MOTTI-ennusteet aliarvioivat valtapituuden ja tilavuuden kehitystä, oli harha samaa suuruusluokkaa eri harvennusvaihtoehdoissa.

Kun pohjapinta-alasuositusten mukaista ensiharvennusta viivästettiin 10 vuodella, lisääntyi ensiharvennuksen kuitupuukertymä toteutuneesta tasosta (n. 30 m3 ha–1) aina 60:een m3 ha–1. Samalla ensiharvennuksen kantorahatulojen nykyarvo (4 % laskentakorkokanta) suureni keskimäärin 330 euroa ha–1. Kantohintojen vaihtelu tai laskentakorkokannan muutokset eivät ratkaisevasti vaikuttaneet eri ensiharvennustapojen väliseen kannattavuusjärjestykseen: 10 vuodella viivästetty pohjapinta-alasuositusten mukainen ensiharvennus osoittautui poikkeuksetta parhaimmaksi. Koska eri ensiharvennusvaihtoehtojen mukaiset koko kiertoajan tuotokset ja tuotot eivät eronneet toisistaan, voidaan todeta, että ensiharvennuksen viivästäminen 10 vuodella on perusteltu keino parantaa nimenomaan ensiharvennuksen kannattavuutta, menettelyn kuitenkaan vaikuttamatta ratkaisevasti metsikön tuotokseen tai tuottoon koko kiertoajassa.

  • Huuskonen, ORCID ID:E-mail saija.huuskonen@metla.fi (email)
  • Ahtikoski, ORCID ID:
artikkeli id 5668. Tutkimusartikkeli
Vesa Tanttu, Anssi Ahtikoski, Matti Sirén. (2004). Korjuuvaihtoehtojen kannattavuus metsänomistajalle nuoren metsän harvennuksessa hankintakaupalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli id 5668. https://doi.org/10.14214/ma.5668

Tutkimuksessa verrattiin energiapuuharvennuksen ja ainespuuharvennuksen kannattavuutta metsänomistajan näkökulmasta nuoren metsän harvennuksessa. Tutkimuskohteina oli 16 eteläsuomalaista nuoren metsän hoidon kemera-ehdot täyttävää metsikköä. Vertailtavina olivat ainespuun korjuu, energiapuun korjuu kokopuuna sekä aines- ja energiapuun integroitu korjuu, joissa toimintaan saatiin kemera-tuet. Ainespuun korjuussa kannattavuus laskettiin myös vaihtoehdolle, jossa pinta-alatukea ei myönnettäisi. Tarkastelussa kauppatapana oli hankintakauppa, jossa ainespuukorjuun hankintatulo realisoitui tienvarressa ja energiapuukorjuun lämpölaitoksella. Metsänomistaja vastasi korjuukustannuksista, jotka tarkastelussa olivat laskennallisia. Energiapuuvaihtoehdossa kannattavuustarkastelu tehtiin myös yrityksen näkökulmasta. Tällöin metsänomistajan oletettiin saavan energiapuusta korvauksen.

Energiapuun talteenotto kokopuuna oli metsänomistajalle kannattavin vaihtoehto konehakkuussa 15 metsikössä ja moottorisahahakkuussa 14 metsikössä, kun hakkeesta saatiin käyttöpaikalle toimitettuna 11 e/MWh. Ainespuun korjuu ilman tukia oli metsänomistajalle epäedullisin vaihtoehto konehakkuussa 11 metsikössä ja moottorisahahakkuussa 15 metsikössä. Integroitua korjuuta ei pääsääntöisesti kannata tehdä, koska energiapuuositteen talteenotto ainespuuhakkuun yhteydessä on kallista. Suurin hinta, jonka energiapuun hankintaa tekevä yritys olisi voinut tutkimusmetsiköissä energiapuusta maksaa, jotta sen toiminta olisi vielä kannattavaa, oli 2,7–10,2 e/m3.

Korjuuoloiltaan ainespuun korjuuseen kannattamattomissa kohteissa tuet voivat mahdollistaa taloudellisesti kannattavan energiapuun talteenoton. Kemera-ehdot täyttyvät kuitenkin usein myös hyvin ainespuun korjuuseenkin soveltuvissa kohteissa. Tällöin tuet saattavat kannustaa korjaamaan ainespuuta energiakäyttöön.

  • Tanttu, ORCID ID:E-mail vesa.tanttu@tts.fi (email)
  • Ahtikoski, ORCID ID:
  • Sirén, ORCID ID:
artikkeli id 6519. Tutkimusartikkeli
Anssi Ahtikoski. (1997). Siemenviljelyssiemenen käytön kannattavuus männyn kylvössä. Metsätieteen aikakauskirja 2/1997: 239-252. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli id 6519. https://doi.org/10.14214/ma.6519

Tutkimuksessa selvitettiin siemenviljelyssiemenen käytön kannattavuutta männyn kylvössä. Siemenviljelyssiemenellä kylvetyssä metsikössä hakkuutulojen nykyarvo on suurempi kuin tavallisella metsikkökeräyssiemenellä kylvetyssä metsikössä. Toisaalta siemenviljelyssiemenen hehtaarikohtaiset kylvökustannukset ovat kalliimmat kuin käytettäessä tavallista siementä. Tässä vertailtiin siemenviljelyssiemenellä kylvetyn metsikön hakkuutulojen nykyarvoa siemenviljelyssiemenen kylvökustannuksiin. Vertailussa käytettiin kolmea laskentakorkokantaa: 3, 5 ja 8 prosenttia.

Jalostushyödyt laskettiin MELA-simuloinnilla siten, että vuotuisen kasvun tasokerrointa muutettiin 3, 7 ja 10 prosenttia. Nämä prosentit indikoivat jalostushyödylle oletettuja vaihtoehtoisia tasoja. Vuotuisen kasvukertoimen muuttaminen aiheutti sen, että tavallisella siemenellä kasvatettuun metsikköön verrattuna muuttuivat sekä harvennusajankohdat että hakkuukertymät. Samalla vaikutettiin metsikön rakenteeseen. Laskelmat tehtiin puolukkatyypin mäntymetsille ja neljälle Metsähallituksen alueelle.

Jokaisella neljällä alueella todettiin siemenviljelyssiemenen käyttö puolukkatyypin metsikössä kannattavaksi, kunhan jalostushyöty on vähintään 3 prosenttia ja laskentakorko 3 prosenttia. Oletuksena tällöin on, että siemenviljelyssiemenen kylvökustannukset ovat noin 150–250 markkaa kalliimmat hehtaarilla. Hämeenlinnan ja Jyväskylän alueilla siemenviljelyssiemenen käyttö männyn kylvössä oli kannattavaa jopa 5 prosentin laskentakorolla, jalostushyödyn ollessa 3 prosenttia.

  • Ahtikoski, ORCID ID:E-mail ahtikos@maila.jyu.fi (email)

Tieteen tori

Haapa viljelypuuna

artikkeli id 6091. Tieteen tori – Haapa viljelypuuna
Jari Hynynen, Anssi Ahtikoski, Terhi Eskelinen. (2004). Viljelyhaavikon tuotos ja kasvatuksen kannattavuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6091. https://doi.org/10.14214/ma.6091
  • Hynynen, ORCID ID:E-mail jari.hynynen@metla.fi (email)
  • Ahtikoski, ORCID ID:
  • Eskelinen, ORCID ID:

Tieteen tori

Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakointi

artikkeli id 6601. Tieteen tori – Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakointi
Jari Hynynen, Hannu Salminen, Anssi Ahtikoski, Saija Huuskonen, Arto Rummukainen. (2013). Raaka-aineita, hiilensidontaa ja bioenergiaa – Suomen metsien monet mahdollisuudet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli id 6601. https://doi.org/10.14214/ma.6601
  • Hynynen, ORCID ID:E-mail jari.hynynen@metla.fi (email)
  • Salminen, ORCID ID:
  • Ahtikoski, ORCID ID:
  • Huuskonen, ORCID ID:
  • Rummukainen, ORCID ID:

Tutkimusseloste

artikkeli id 7810. Tutkimusseloste
Pentti Niemistö, Soili Kojola, Anssi Ahtikoski, Raija Laiho. (2017). Tiheiköt hyötykäyttöön? – Hieskoivikoiden kasvatusvaihtoehtojen kannattavuus turvemailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli id 7810. https://doi.org/10.14214/ma.7810
  • Niemistö, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Seinäjoki ORCID ID:E-mail pentti.niemisto@luke.fi (email)
  • Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Helsinki ORCID ID:E-mail soili.kojola@luke.fi
  • Ahtikoski, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Oulu ORCID ID:E-mail anssi.ahtikoski@luke.fi
  • Laiho, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Helsinki ORCID ID:E-mail raija.laiho@luke.fi
artikkeli id 7794. Tutkimusseloste
Juha Laitila, Anssi Ahtikoski, Jaakko Repola, Johanna Routa. (2017). Esitutkimus rankahakkeen keinokuivaukseen perustuvan hankintaketjun kustannuskilpailukyvystä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli id 7794. https://doi.org/10.14214/ma.7794
  • Laitila, Luonnonvarakeskus (Luke), Uudet liiketoimintamahdollisuudet, Joensuu ORCID ID:E-mail juha.laitila@luke.fi (email)
  • Ahtikoski, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Oulu ORCID ID:E-mail anssi.ahtikoski@luke.fi
  • Repola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Rovaniemi ORCID ID:E-mail jaakko.repola@luke.fi
  • Routa, Luonnonvarakeskus (Luke), Uudet liiketoimintamahdollisuudet, Joensuu ORCID ID:E-mail johanna.routa@luke.fi
artikkeli id 6936. Tutkimusseloste
Mikko Moilanen, Jyrki Hytönen, Hannu Hökkä, Anssi Ahtikoski. (2015). Lannoituksen puustovaikutukset ja kannattavuus puolukkaturvekankaan männikössä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 3 artikkeli id 6936. https://doi.org/10.14214/ma.6936
  • Moilanen, ORCID ID:
  • Hytönen, ORCID ID:
  • Hökkä, ORCID ID:
  • Ahtikoski, ORCID ID:
artikkeli id 5773. Tutkimusseloste
Jani Heikkilä, Matti Sirén, Anssi Ahtikoski, Jari Hynynen, Tiina Sauvala, Mika Lehtonen. (2009). Energiapuuharvennus osana männyn ja kuusen kasvatusketjua. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5773. https://doi.org/10.14214/ma.5773
  • Heikkilä, ORCID ID:
  • Sirén, ORCID ID:
  • Ahtikoski, ORCID ID:
  • Hynynen, ORCID ID:
  • Sauvala, ORCID ID:
  • Lehtonen, ORCID ID:

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit