Articles by Kari Väätäinen

Tutkimuksen tavoitteena oli: 1) Selvittää kuormaus- ja purkuajat, ajankäytön rakenne sekä kuormakoko rangan ja kokopuun autokuljetuksessa. 2) Verrata rangan ja kokopuun haketustuottavuutta terminaaliolosuhteissa. 3) Tehdä vertailulaskelmat rangan, kokopuun ja kokopuupaalauksen korjuu- ja toimituskustannuksista eri kuljetus- ja haketustavoilla, kaukokuljetusmatkoilla ja hakkuupoistuman rinnankorkeusläpimitoilla.

Kokopuun autokuljetuksen kuormakoko oli 30 m³, kun puutavaraa kuljetettiin umpilaidallisella puutavara-autolla. Kaukokuljetuksessa kuormauksen tehotuntituottavuus oli metsäkuljetuspituuteen katkotulla kokopuulla 1,0 m³ minuutissa ja viisi metriä pitkällä rangalla 2,5 m³ minuutissa. Kuorman purkamisen tehotuntituottavuus oli vastaavasti kokopuulla 2,6 m³ minuutissa ja rangalla 3,4 m³ minuutissa. Vertailevan aikatutkimuksen perusteella rangan haketuksen tehotuntituottavuus oli 1,22-kertainen kokopuun haketustuottavuuteen verrattuna.

Tehty vertailulaskelma osoitti, että kokopuuna korjuu oli selvästi edullisin vaihtoehto, kun hakkuupoistuman rinnankorkeusläpimitta oli alle 11 cm. Tätä läpimittaa järeämmillä kohteilla kokopuuna tai rankana korjuun välinen kustannusero jäi pieneksi metsähakkeen tuotannossa. Kokopuuna korjuussa tienvarsihaketukseen perustuva hakkeen toimitusketju oli menetelmistä edullisin. Rankana korjuussa haketus tulisi tehdä joko tienvarsivarastolla tai hakkeen käyttöpaikan välittömässä läheisyydessä. Jos toimitusketjussa käytetään terminaaleja, niin kuljetustaloudellisesti tehokkain tapa on kuljettaa kokopuun sijaan karsittua rankaa. Vertailulaskelman perusteella kokopuupaalauksen kilpailukyky oli heikko nuorten metsien energiapuun hankinnassa.

• Laitila, ORCID ID: – E-mail juha.laitila@metla.fi
• Väätäinen, ORCID ID: –

Pienilläkin metsäkoneyrityksillä on omaa, metsäkoneiden siirroissa käytettävää koneenkuljetuskalustoa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin metsäkoneenkuljetuskaluston omistamisen ja käytön erityispiirteitä sekä esitettiin laskentamalli metsäkoneiden siirtokustannusten arvioimiseksi. Myös siirtokustannusten merkitystä puunkorjuun kokonaiskustannuksista pohdittiin. Yhden koneketjun puunkorjuuyrityksessä metsäkoneiden siirtokustannus oli 0,80 euroa/m³ (1,62 euroa/km) ilman kuljettajan palkkakustannuksia, kun vuotuinen koneenkuljetusauton ajosuorite oli noin 17 300 km (hakkuumäärä 35 000 m /vuosi). Vastaavasti kahden korjuuketjun yrityksessä (70 000 m³/vuosi) yhden metsäkoneenkuljetusauton käytön yksikkökustannus oli 0,52 euroa/m³ (1,03 euroa/km). Metsäkoneiden siirtokustannusten osuus oli noin 6–10 % koneyrittäjän puunkorjuun kokonaiskustannuksista. Jatkossa erityisesti alueyrittäjyys voi tarjota uusia keinoja metsäkonesiirtojen kustannustehokkaampaan toteutukseen.

• Väätäinen, ORCID ID: – E-mail kari.vaatainen@metla.fi
• Asikainen, ORCID ID: –
• Sikanen, ORCID ID: –

• Väätäinen, ORCID ID: – E-mail kari.vaatainen@metla.fi
• Gerasimov, ORCID ID: –
• Senkin, ORCID ID: –

• Karttunen, ORCID ID: – E-mail kalle.karttunen@lut.fi
• Väätäinen, ORCID ID: –

• Anttila, ORCID ID: – E-mail perttu.anttila@metla.fi
• Korpilahti, ORCID ID: –
• Väätäinen, ORCID ID: –

• Rummukainen, ORCID ID: – E-mail arto.rummukainen@metla.fi
• Heikkilä, ORCID ID: –
• Aarnio, ORCID ID: –
• Ala-Ilomäki, ORCID ID: –
• Asikainen, ORCID ID: –
• Mäkinen, ORCID ID: –
• Sikanen, ORCID ID: –
• Tahvanainen, ORCID ID: –
• Väätäinen, ORCID ID: –

• Nuutinen, ORCID ID: –
• Väätäinen, ORCID ID: –
• Asikainen, ORCID ID: –
• Prinz, ORCID ID: –
• Heinonen, ORCID ID: –

• Nuutinen, ORCID ID: –
• Väätäinen, ORCID ID: –
• Heinonen, ORCID ID: –
• Asikainen, ORCID ID: –
• Röser, ORCID ID: –