Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Mikko Hyppönen (email), Heikki Heikkinen, Ville Hallikainen

Maanmuokkauksen ja kylvön vaikutus mäntysiemenpuualan taimettumiseen ja taimikon alkukehitykseen Etelä-Lapissa

Hyppönen M., Heikkinen H., Hallikainen V. (2008). Maanmuokkauksen ja kylvön vaikutus mäntysiemenpuualan taimettumiseen ja taimikon alkukehitykseen Etelä-Lapissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6830. https://doi.org/10.14214/ma.6830

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin kokeellisesti äestyksen sekä äestyksen ja viirukylvön vaikutusta mäntysiemenpuualan taimettumiseen ja taimikon alkukehitykseen Rovaniemellä. Koekenttä perustettiin mäntyvaltaiseen kuivahkon kankaan sekametsikköön keväällä 1989, jolloin koekenttä hakattiin, muokattiin ja kylvettiin. Koejärjestelynä oli satunnaistettujen lohkojen koe, jossa oli kolme lohkoa. Käsittelyt olivat 0) muokkaamaton, 1) äestys sekä 2) äestys ja kylvö. Siemenpuut poistettiin keväällä 1999, ja taimikko harvennettiin syyskesällä 2006. Koe mitattiin vuosina 1994, 1999, 2000 ja 2006 eli 6, 10, 12 ja 18 kasvukauden kuluttua maanmuokkauksesta. Viimeisellä kerralla koe mitattiin sekä ennen että jälkeen taimikon harvennuksen. Keväällä 1989 männyllä oli runsas siemensato Etelä- ja Keski-Lapissa ja seuraavana keväänä kuusella. Tässä esitetään tulokset kuuden kasvukauden välein vuosilta 1994, 2000 ja 2006. Aineisto analysoitiin varianssianalyysillä.

Mäntysiemenpuuala taimettui olipa maata muokattu tai ei. Muokkaamaton ala taimettui kuitenkin muokattuja aloja selvästi hitaammin. Vuonna 2006 taimikon harvennuksen jälkeen, 18 kasvukauden kuluttua kokeen perustamisesta, männyntaimia oli muokkaamattomalla alalla keskimäärin 4600 kpl/ha, äestetyllä 4100 kpl/ha sekä äestetyllä ja kylvetyllä 5100 kpl/ha. Näistä luokiteltiin kehityskelpoisiksi vastaavasti 2000 kpl/ha, 1700 kpl/ha ja 2300 kpl/ha. Kun mukaan luettiin kehityskelpoiset kuusentaimet, kehityskelpoisia havupuuntaimia oli harvennuksen jälkeen kaikissa käsittelyissä 2300–2400 kpl/ha. Muokatuilla aloilla taimien keskipituus (2,8–2,9 m) oli kuitenkin noin kaksinkertainen muokkaamattoman alan taimien keskipituuteen (1,5 m) verrattuna.

Poikkeuksellisen hyvien männyn ja kuusen siemensatojen, edullisten ilmasto- ja kasvupaikkatekijöiden sekä kokeen suppeuden vuoksi tutkimustuloksia ei voida laajasti yleistää männyn luontaiseen uudistamiseen. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että suotuisissa olosuhteissa männikkö voidaan uudistaa Lapissa hyvin myös luontaisesti.

Avainsanat
mänty; luontainen uudistaminen; maanmuokkaus; kylvö; siemenpuu

Tekijät
  • Hyppönen, Sähköposti mikko.hypponen@metla.fi (sähköposti)
  • Heikkinen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hallikainen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 15.12.2008

Katselukerrat 2702

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6830 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Hyppönen M., Heikkinen H. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6830
Pukkala T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1 artikkeli 5723
Jalkanen R., Aalto T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 4 artikkeli 6137
Huuskonen S., Ahtikoski A. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2 artikkeli 5790
Stöd R., Sirén M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 4 artikkeli 6110
Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6195
Hyppönen M., Kemppe T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6542
Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 1 artikkeli 5816
Hyppönen M., Hyvönen J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6064
Hyppönen M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 2 artikkeli 6012
Heikkilä R., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 2 artikkeli 6011
Hytönen J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 4 artikkeli 6272
Kinnunen K., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 4 artikkeli 6271
Tamminen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 3 artikkeli 6571
Saksa T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6711
Rouvinen S., Kangas A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6234
Hynönen T., Saksa T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6233
Hynönen T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 2 artikkeli 6516
Hynönen T., Saksa T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 2 artikkeli 6515
Rautiainen E., Kubin E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 1 artikkeli 6354
Mielikäinen K., Timonen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6728
Kinnunen K., Aro L. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5799
Hynynen J., Saramäki J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 2 artikkeli 5949
Niemistö P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1994 no. 1 artikkeli 6044
Himanen K., Lilja A. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 2 artikkeli 6636
Lilja A., Hantula J. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 3 artikkeli 5907
Valkonen S., Miettinen A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 4 artikkeli 6112
Silfverberg K., Issakainen J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 1 artikkeli 5818
Hyppönen M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6715
Kiviluoma P., Uusitalo J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6236