Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Mikko Ylimartimo (email), Pertti Harstela, Kari T. Korhonen, Matti Sirén

Ensiharvennuskohteiden korjuukelpoisuus ojitetuilla turvemailla

Ylimartimo M., Harstela P., Korhonen K. T., Sirén M. (2001). Ensiharvennuskohteiden korjuukelpoisuus ojitetuilla turvemailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli id 6500. https://doi.org/10.14214/ma.6500

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkastellaan valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) ehdotettujen ensiharvennuskohteiden korjuukelpoisuutta ojitetuilla turvemailla ja tutkittiin mahdollisuuksia korjuukelpoisuuden parantamiseksi. Lisäksi tarkasteltiin eri tietolähteissä, VMI:ssa ja aluesuunnitelmissa (AS), olevia eroavaisuuksia ensiharvennuskohteiden ominaisuuksista. Aineistona oli Pohjois-Savon metsäkeskuksen alueelta 47 kpl VMI9:ssa mitattua metsikkökuviota, niiltä kerätty maastomittausaineisto sekä aluesuunnitelmatiedot.

Kohteiden korjuukelpoisuus osoittautui heikoksi. Koneellisessa korjuussa 6 % ja metsurikorjuussa 21 % kohteista alitti korjuukelpoisuusrajaksi asetetun kustannustason. Kun korjuukelpoisuusmittarina oli hakkuukertymä, korjuukelpoisten kohteiden osuus oli 38 %. Korjuukelvottomuuden syinä olivat lähinnä pieni rungon koko ja hakkuukertymä. Korjuukelpoisuuden parantamiseksi tutkitut vaihtoehdot eivät ratkaisevasti parantaneet korjuun edellytyksiä.

VMI:ssa ja aluesuunnitelmissa ehdotetut turvemaiden ensiharvennusten määrät ja hakkuukiireellisyysarviot vastasivat hyvin toisiaan. Sen sijaan tilavuusarvioissa oli merkittäviä poikkeamia. VMI:n ensiharvennusalat kuvaavat metsänhoidollista tarvetta ja tämän tutkimuksen mukaan vain pieni osa VMI:n ensiharvennusehdotuksista on taloudellisesti korjattavissa. Toisaalta ensiharvennusten tekeminen nopeuttaa metsiköiden järeytymistä ja siten parantaa tulevien hakkuiden kannattavuutta.

Asiasanat
puunkorjuu; ensiharvennus; turvemaat; VMI; aluesuunnitelmat

Tekijät
  • Ylimartimo, ORCID ID:Sähköposti mikko.ylimartimo@metla.fi (email)
  • Harstela, ORCID ID:
  • Korhonen, ORCID ID:
  • Sirén, ORCID ID:

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6500 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Leskinen L. A. (2009) Metsäammattilaisten tulkinnat puunkasvatuksen ta.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6760
Huuskonen S., Ahtikoski A. (2005) Ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden vaik.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 2 artikkeli id 5790
Niskanen Y. (2004) Metsäsuunnitelman vaikutus ensiharvennuspäätökse.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 3 artikkeli id 6220
Stöd R., Sirén M. et al. (2003) Jäävän puuston ja poistuman tekninen laatu ensih.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6110
Sirén M., Tanttu V. (2001) Pienet hakkuukoneet ja korjuri rämemännikön talv.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6162
Ylimartimo M., Harstela P. et al. (2001) Ensiharvennuskohteiden korjuukelpoisuus ojitetui.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli id 6500
Hynynen J., Arola M. (1999) Ensiharvennusajankohdan vaikutus hoidetun männik.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli id 6436
Niemistö P. (1997) Ensiharvennuksen ajankohdan ja voimakkuuden vaik.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6232
Hynynen J., Saramäki J. (1995) Ensiharvennuksen viivästymisen ja harvennusvoima.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 2 artikkeli id 5949
Jylhä P. (1995) Nuorten metsien metsänhoidollinen tila ennen kun.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 1 artikkeli id 6376