Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Hannu Hökkä (email), Seppo Kaunisto, Kari T. Korhonen, Juhani Päivänen, Antti Reinikainen, Erkki Tomppo

Suomen suometsät 1951–1994

Hökkä H., Kaunisto S., Korhonen K. T., Päivänen J., Reinikainen A., Tomppo E. (2002). Suomen suometsät 1951–1994. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2B artikkeli id 6242. https://doi.org/10.14214/ma.6242

Tiivistelmä

Tässä julkaisussa esitetään valtakunnan metsien kahdeksanteen inventointiin (VMI8, 1986–1994) perustuvat tiedot maamme suometsistä, soiden pinta-aloista ja niiden muutoksista VMI3:sta (1951–53) lähtien sekä analysoidaan muutosten syitä. Artikkelissa kuvataan suometsiin liittyviä VMI:n mittauksia, yleispiirteet tulosten laskennasta ja keskivirheen arviointimenetelmä. VMI8:n otantamenetelmää, maastomittauksia ja tulosten laskentaa on kuvattu aikaisemmin Etelä-Suomen julkaisuissa (Salminen 1993, Salminen ja Salminen 1998) sekä Pohjois-Suomen ja koko maan julkaisussa (Tomppo ym. 2001a). Tarkastelujaksolla soiden ala on pienentynyt 9,7 milj. ha:sta 8,9 milj. ha:iin, kun ojitetut ohutturpeiset suot ovat VMI:n luokituksen mukaan muuttuneet kivennäismaiksi tai siirtyneet muuhun maankäyttöluokkaan. VMI8:n mukaan ojitettuja soita on 4,6 milj. ha ja ojitettuja kivennäismaita 1,1 milj. ha. Ojitettujen soiden ala ei enää nouse, joten ojitusala jää 1950- ja 1960-lukujen metsäohjelmien suurimpia arvioita pienemmäksi.

Suometsätalouden vaikutukset soiden puuvarannon ja puuston kasvun lisäykseen ovat kuitenkin vähintään metsäohjelmien arvioiden suuruisia. 1950-luvun alussa puuvaranto oli kasvullisilla ja huonokasvuisilla metsä-maan soilla 252 milj. m3. VMI8:n mukaan puuvaranto on metsä- ja kitumaan soilla 377 milj. m3. Puuston vuotuinen kasvu on noussut 9,9 milj. m3:stä 17,4 milj. m3 :iin. VMI3:ssa soiksi luokiteltujen maiden puu-varannoksi arvioitiin VMI8:ssa 430 milj. m3 ja vuotuiseksi kasvuksi 20,1 milj. m3. Sekä puuvarannon että puuston vuotuisen kasvun suhteelliset lisäykset ovat 1950-luvun alun jälkeen olleet soilla selvästi suuremmat kuin kivennäismailla. Ojituksen lisäksi tähän vaikuttavat puustojen erilaiset lähtötilanteet, nykyisten ikärakenteiden erot sekä se, että soilla hakkuut ovat olleet vähäisempiä kuin kivennäismailla.

VMI8:ssa arvioitiin seuraavalla kymmenvuotiskaudella metsämaan soilla olevan erilaisia hakkuutarpeita 2,35 milj. ha, joista taimikonhoitoja ja ensiharvennuksissa on 1,38 milj. ha. Suometsien hakkuiden painopiste on siis vielä jonkin aikaa nuorissa metsissä. Kunnostusojituksen tarpeessa olevia soita on VMI8:n mukaan runsaat 1,5 milj. ha. Kymmenessä vuodessa toteutettuna se vastaa suurempaa vuotuista kunnostusojitustarvetta kuin kansallisessa metsäohjelmassa on esitetty. Puuntuotantoon soveltumattomia soita on ojitettu 450 000 ha, kun taas puuntuotantoon soveltuvaa ojittamatonta suota on 840 000 ha. Ojittamattomia soita on yhteensä 4,3 milj. ha.

Asiasanat
suo; suometsät; Valtakunnan metsien inventointi; hakkuut; puusto; uudisojitus; kunnostusojitus; ojitus; inventointi; tuhot; laatu; kasvu

Tekijät
  • Hökkä, ORCID ID:Sähköposti hannu.hokka@metla.fi (email)
  • Kaunisto, ORCID ID:
  • Korhonen, ORCID ID:
  • Päivänen, ORCID ID:
  • Reinikainen, ORCID ID:
  • Tomppo, ORCID ID:

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6242 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Niemistö P., Hallikainen V. (2021) Puutason mallit tukin ja ainespuun osuuksille is.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 numero 0 artikkeli id 10538
Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2010) Metsänuudistamisen tila Suomessa VMI10:n aineist.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6943
Salila T., Kärki T. (2006) Harvennuslehtikuusen laatuluokituksen kehittämin.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli id 5722
Kaurala H., Heräjärvi H. et al. (2004) Sahakoivun laatu puhtaissa koivikoissa ja kuusi-.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 2 artikkeli id 6244
Stöd R., Sirén M. et al. (2003) Jäävän puuston ja poistuman tekninen laatu ensih.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6110
Rantala J., Rikala R. et al. (2003) Taimien matka taimitarhalta istutuskohteelle – k.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6108
Hökkä H., Kaunisto S. et al. (2002) Suomen suometsät 1951–1994 Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2B artikkeli id 6242
Heikkilä R. (2000) Männyn istutustaimikoiden metsänhoidollinen tila.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6011
Hytönen J. (1999) Pellonmetsityksen onnistuminen Keski-Pohjanmaalla Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli id 6272
Verkasalo E., Rintala P. (1998) Rauduskoivun pystykarsintavikojen riippuvuus oks.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6960
Niemistö P. (1998) Ruskotäplät istutettujen rauduskoivujen rungoiss.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6959
Kiviluoma P., Uusitalo J. (1997) Männyn kuivaoksa- ja latvusrajan silmävaraisen a.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6236
Rouvinen S., Kangas A. et al. (1997) Männikön laatujakauman kuvaaminen oksarajatiedon.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6234
Hynönen T., Saksa T. (1997) Metsitystulos Pohjois-Savon kivennäismaapelloilla Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli id 6515
Kärki T. (1997) Sahauskelpoisen erikoispuun laatuvaatimukset ja .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli id 6356
Kinnunen K., Aro L. (1996) Vanhojen pellonmetsitysten tila Länsi-Suomessa Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 2 artikkeli id 5799
Karjalainen E. (1995) Avohakkuumaiseman visuaalinen laatu Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 3 artikkeli id 6665
Ahonen O.-P., Mäkelä H. (1995) Etelä-Suomen raakapuuvarat laskennalliseen pölky.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 3 artikkeli id 6662
Ahonen O.-P., Mäkelä H. (1995) Etelä-Suomen raakapuuvarat laskennalliseen pölky.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 3 artikkeli id 6662
Niemistö P. (1994) Männikön ensiharvennus ala-, ylä- tai laatuharve.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6044