Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Hannu Hökkä (email), Seppo Kaunisto, Kari T. Korhonen, Juhani Päivänen, Antti Reinikainen, Erkki Tomppo

Suomen suometsät 1951–1994

Hökkä H., Kaunisto S., Korhonen K. T., Päivänen J., Reinikainen A., Tomppo E. (2002). Suomen suometsät 1951–1994. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2B artikkeli id 6242. https://doi.org/10.14214/ma.6242

Tiivistelmä

Tässä julkaisussa esitetään valtakunnan metsien kahdeksanteen inventointiin (VMI8, 1986–1994) perustuvat tiedot maamme suometsistä, soiden pinta-aloista ja niiden muutoksista VMI3:sta (1951–53) lähtien sekä analysoidaan muutosten syitä. Artikkelissa kuvataan suometsiin liittyviä VMI:n mittauksia, yleispiirteet tulosten laskennasta ja keskivirheen arviointimenetelmä. VMI8:n otantamenetelmää, maastomittauksia ja tulosten laskentaa on kuvattu aikaisemmin Etelä-Suomen julkaisuissa (Salminen 1993, Salminen ja Salminen 1998) sekä Pohjois-Suomen ja koko maan julkaisussa (Tomppo ym. 2001a). Tarkastelujaksolla soiden ala on pienentynyt 9,7 milj. ha:sta 8,9 milj. ha:iin, kun ojitetut ohutturpeiset suot ovat VMI:n luokituksen mukaan muuttuneet kivennäismaiksi tai siirtyneet muuhun maankäyttöluokkaan. VMI8:n mukaan ojitettuja soita on 4,6 milj. ha ja ojitettuja kivennäismaita 1,1 milj. ha. Ojitettujen soiden ala ei enää nouse, joten ojitusala jää 1950- ja 1960-lukujen metsäohjelmien suurimpia arvioita pienemmäksi.

Suometsätalouden vaikutukset soiden puuvarannon ja puuston kasvun lisäykseen ovat kuitenkin vähintään metsäohjelmien arvioiden suuruisia. 1950-luvun alussa puuvaranto oli kasvullisilla ja huonokasvuisilla metsä-maan soilla 252 milj. m3. VMI8:n mukaan puuvaranto on metsä- ja kitumaan soilla 377 milj. m3. Puuston vuotuinen kasvu on noussut 9,9 milj. m3:stä 17,4 milj. m3 :iin. VMI3:ssa soiksi luokiteltujen maiden puu-varannoksi arvioitiin VMI8:ssa 430 milj. m3 ja vuotuiseksi kasvuksi 20,1 milj. m3. Sekä puuvarannon että puuston vuotuisen kasvun suhteelliset lisäykset ovat 1950-luvun alun jälkeen olleet soilla selvästi suuremmat kuin kivennäismailla. Ojituksen lisäksi tähän vaikuttavat puustojen erilaiset lähtötilanteet, nykyisten ikärakenteiden erot sekä se, että soilla hakkuut ovat olleet vähäisempiä kuin kivennäismailla.

VMI8:ssa arvioitiin seuraavalla kymmenvuotiskaudella metsämaan soilla olevan erilaisia hakkuutarpeita 2,35 milj. ha, joista taimikonhoitoja ja ensiharvennuksissa on 1,38 milj. ha. Suometsien hakkuiden painopiste on siis vielä jonkin aikaa nuorissa metsissä. Kunnostusojituksen tarpeessa olevia soita on VMI8:n mukaan runsaat 1,5 milj. ha. Kymmenessä vuodessa toteutettuna se vastaa suurempaa vuotuista kunnostusojitustarvetta kuin kansallisessa metsäohjelmassa on esitetty. Puuntuotantoon soveltumattomia soita on ojitettu 450 000 ha, kun taas puuntuotantoon soveltuvaa ojittamatonta suota on 840 000 ha. Ojittamattomia soita on yhteensä 4,3 milj. ha.

Asiasanat
suo; suometsät; Valtakunnan metsien inventointi; hakkuut; puusto; uudisojitus; kunnostusojitus; ojitus; inventointi; tuhot; laatu; kasvu

Tekijät
  • Hökkä, ORCID ID:Sähköposti hannu.hokka@metla.fi (email)
  • Kaunisto, ORCID ID:
  • Korhonen, ORCID ID:
  • Päivänen, ORCID ID:
  • Reinikainen, ORCID ID:
  • Tomppo, ORCID ID:

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6242 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Nöjd P., Henttonen H. M. et al. (2021) Suomen metsien käytön rajat: Mera-aikakauden ske.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 numero 0 artikkeli id 10570
Lappi J. (2019) Metsätalouden tuottoprosentti ja nykyarvolaskenn.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 numero 0 artikkeli id 10185
Hökkä H., Repola J. (2018) Pienaukkohakkuun uudistumistulos Pohjois-Suomen .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 numero 0 artikkeli id 7808
Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2013) Suomen metsät 2004–2008 ja niiden kehitys 1921–2.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 3 artikkeli id 6025
Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2013) Suomen metsät 2004–2008 ja niiden kehitys 1921–2.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 3 artikkeli id 6025
Välimäki E., Kangas A. (2009) Kasvumallien toiminnan validointi ylitiheissä me.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5759
Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2007) Suomen metsävarat metsäkeskuksittain 2004–2006 j.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2B artikkeli id 6217
Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2007) Suomen metsävarat metsäkeskuksittain 2004–2006 j.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2B artikkeli id 6217
Korhonen K. T., Heikkinen J. et al. (2006) Suomen metsävarat 2004–2005 Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1B artikkeli id 6174
Tomppo E., Tuomainen T. et al. (2005) Lapin metsäkeskuksen alueen metsävarat 1970–2003.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 2B artikkeli id 5945
Rikala R., Vuorinen M. (2005) Boorin levitysajankohdan vaikutus kivennäismaan .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6259
Talvitie M. (2005) Männyn pohjapinta-alan kasvumallien kalibrointi .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6257
Tomppo E., Tuomainen T. et al. (2004) Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsäva.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 3B artikkeli id 6808
Tamminen P., Saarsalmi A. (2004) Viljavien maiden nuorten kuusikoiden neulasten b.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 3 artikkeli id 6222
Haara A., Korhonen K. T. (2004) Toimenpide-ehdotusten simulointi laskennallisest.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 2 artikkeli id 6246
Levula J., Levula T. et al. (2004) Männyntaimikon kehityksen suhde maan ominaisuuks.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 2 artikkeli id 6245
Valkonen S., Miettinen A. et al. (2003) Onko koivu- ja haapasäästöpuiden vaikutus männyn.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6112
Tomppo E., Tuomainen T. et al. (2003) Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 1969–20.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2B artikkeli id 5787
Helenius P., Luoranen J. et al. (2002) Kesällä istutettavien, kasvussa olevien kuusen p.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6194
Hökkä H., Kaunisto S. et al. (2002) Suomen suometsät 1951–1994 Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2B artikkeli id 6242
Korhonen K. T., Tomppo E. et al. (2001) Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävara.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3B artikkeli id 5861
Tomppo E., Henttonen H. et al. (2001) Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 196.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2B artikkeli id 6612
Silfverberg K., Issakainen J. (2001) Puuntuhka ja kauppalannoitteet suomänniköiden ra.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5818
Korhonen K. T., Tomppo E. et al. (2000) Pirkanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 1965.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 4B artikkeli id 6454
Kukkola M., Nöjd P. (2000) Kangasmetsien lannoitusten tuottama kasvunlisäys.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 4 artikkeli id 6065
Korhonen K. T., Tomppo E. et al. (2000) Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueen metsävara.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 3B artikkeli id 6795
Korhonen K. T., Tomppo E. et al. (2000) Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2B artikkeli id 6148
Tomppo E., Korhonen K. T. et al. (1999) Kymen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 3B artikkeli id 6727
Tomppo E., Henttonen H. et al. (1999) Pohjois-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat j.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2B artikkeli id 6661
Tomppo E., Henttonen H. et al. (1999) Keski-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2B artikkeli id 6660
Hynynen J., Arola M. (1999) Ensiharvennusajankohdan vaikutus hoidetun männik.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli id 6436
Seppänen P. (1998) Sekametsät kasvu- ja tuotostutkimuksen kohteena Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4 artikkeli id 5998
Tamminen P. (1998) Typpi- ja tuhkalannoitus punalatikan vaivaamassa.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6571
Tomppo E., Henttonen H. et al. (1998) Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävara.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2B artikkeli id 6134
Niemistö P. (1997) Ensiharvennuksen ajankohdan ja voimakkuuden vaik.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6232
Niemistö P., Hukki P. et al. (1997) Kasvupaikan ja puuston tiheyden vaikutus raudusk.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6476
Valkonen S. (1997) Viljelykuusikoiden alkukehityksen malli Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6475
Hynönen T. (1997) Turvemaapeltojen metsitystulos Pohjois-Savossa Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli id 6516
Mielikäinen K., Timonen M. et al. (1996) Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964–1.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli id 6728
Mielikäinen K., Timonen M. et al. (1996) Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964–1.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli id 6728
Karlsson K. (1996) Kasvupaikkojen puuntuotoskyvyn ja puuston kasvun.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 2 artikkeli id 5800
Karlsson K. (1996) Kasvupaikkojen puuntuotoskyvyn ja puuston kasvun.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 2 artikkeli id 5800
Karlsson K. (1996) Kasvupaikkojen puuntuotoskyvyn ja puuston kasvun.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 2 artikkeli id 5800
Rikala R. (1996) Koivun paakkutaimien juurten kasvupotentiaali ja.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 2 artikkeli id 5798
Nyyssönen A. (1995) Väljennyshakkuut Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 4 artikkeli id 5896
Hynynen J., Saramäki J. (1995) Ensiharvennuksen viivästymisen ja harvennusvoima.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 2 artikkeli id 5949
Mielikäinen K., Valkonen S. (1995) Kaksijaksoisen kuusi–koivu-sekametsikön kasvu Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 2 artikkeli id 5948
Mielikäinen K., Valkonen S. (1995) Kaksijaksoisen kuusi–koivu-sekametsikön kasvu Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 2 artikkeli id 5948
Niemistö P. (1994) Männikön ensiharvennus ala-, ylä- tai laatuharve.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6044