Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Yrjö Niskanen (email)

Metsäsuunnitelman vaikutus ensiharvennuspäätökseen

Niskanen Y. (2014). Metsäsuunnitelman vaikutus ensiharvennuspäätökseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 3 artikkeli 6220. https://doi.org/10.14214/ma.6220

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää metsäsuunnitelman vaikutusta ensiharvennuspäätökseen. Vaikutus jaettiin viiteen osavaikutukseen; tieto-, aktivointi-, määrä-, kohdistamis- ja ajoitusvaikutus. Tutkimus perustui kuvio- ja metsälötason aineistoon 182 eteläsavolaiselta metsälöltä, joilta selvitettiin metsien käyttö metsäsuunnitelman voimassaoloajalta, kymmenvuotisjaksolta noin vuosina 1990–2000. Kuviotason aineistolle laadittiin ensiharvennusta selittävä logit-malli ja metsälötason aineistoa analysoitiin vertailevilla menetelmillä.

Metsäsuunnitelmalla oli ensiharvennuksia lisäävä aktivointi- ja määrävaikutus, muttei tieto-, kohdistamis- tai ajoitusvaikutuksia. Metsänhoitoyhdistysten aktiivisuus suunnittelun välialuetieto-jen käytössä todennäköisesti vähensi eroja metsäsuunnitelman omistavien ja suunnitelmaa omistamattomien välillä. Suunnitelman omistavista ja suunnitelmaa omistamattomista noin kolmannes tiesi metsälönsä todellisen ensiharvennustilanteen (ei tietovaikutusta). Suunnitelman omistavista ryhtyi suunnitelmaa omistamattomia suurempi osuus ensiharvennukseen (aktivointivaikutus). Joka seitsemäs metsänomistaja teki kaikki ensiharvennukset. Suunnitelman omistavat olivat tehneet keskimäärin lähes puolet ja suunnitelmaa omistamattomat reilun neljänneksen tarpeesta (määrävaikutus). Ensiharvennus kohdistui yleisesti harvennuksen tarpeessa oleville kuvioille (ei kohdistamisvaikutusta). Metsäsuunnitelman kiireellisyysesitykset eivät vaikuttaneet suunnitelman omistavien töiden ajoitukseen (ei ajoitusvaikutusta), mutta metsäsuunnitelman omistavat harvensivat kiireellisiä kohteita suunnitelmaa omistamattomia todennäköisemmin. Suunnitelmaan sitoutuminen lisäsi ensiharvennuksen todennäköisyyttä. Metsänomistajan ikääntyminen, ulkokuntalaisuus ja metsälön koon kasvu puolestaan alensivat todennäköisyyttä.

Metsäsuunnitelman kehittämisessä tavoitteet tulisi asettaa ainakin metsänomistajan osaamiselle metsäsuunnitelman käytössä ja suunnitelman tavoitelluille vaikutuksille päätöksenteossa. Vaikuttavuus paranisi myös lisäämällä suunnitelman käytön erillistä neuvontaa sekä lisäämällä ammattilaisten aktiivisuutta suunnitelman käytön neuvonnassa tilakäyntien yhteydessä.

Avainsanat
metsäsuunnittelu; metsäpolitiikka; päätöstuki; ensiharvennus; yksityismetsänomistajat; logit-malli; vaikuttavuus

Tekijä
  • Niskanen, Sähköposti iinuski@pp.inet.fi (sähköposti)

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 18.9.2014

Katselukerrat 2229

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6220 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Siiskonen H., (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10393
Pykäläinen J., Hujala T. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 2 artikkeli 6456
Niskanen Y., (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 3 artikkeli 6220
Niskanen Y., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 3 artikkeli 6799
Mustonen M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1994 no. 2 artikkeli 5923
Viitala E.-J., Leppänen J. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 1 artikkeli 6652
Viitala E.-J., Leppänen J. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 1 artikkeli 6651
Uotila E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 2 artikkeli 5681
Saarinen N., Kangas A. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6761