Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Risto Jalkanen (email), Tarmo Aalto, Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Kari Mäkitalo

Viljelytaimikoiden hirvituhot Lapissa ja Kuusamossa

Jalkanen R., Aalto T., Hallikainen V., Hyppönen M., Mäkitalo K. (2005). Viljelytaimikoiden hirvituhot Lapissa ja Kuusamossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli id 6137. https://doi.org/10.14214/ma.6137

Tiivistelmä

Hirven merkitystä taimikkotuholaisena tutkittiin 264 metsänuudistusalalla, jotka oli viljelty männylle tai/ja kuuselle vuosina 1984-1995 Lapin ja Kuusamon yksityismetsissä. Linjoittaisena otantana inventoidut taimikot saatiin ositetulla satunnaisotannalla noin 20 000 yksityismetsien viljelyalan joukosta (1,3%). Kesällä ja syksyllä 2001 kerätystä aineistosta 24 % on täydennysviljelyaloja.

Kaikkien taimikoiden keskimääräinen hirvituhoprosentti oli 15,1 viljelymännyillä. Merkittävimmät tuhot painottuivat Lapin lounaisosan (ns. Lapin kolmio) ja Etelä-Lapin kuntiin, missä hirvi oli vaurioittanut keskimäärin 31–37 % männyn viljelytaimista. Keskimääräistä enemmän hirvituhoa oli tuoreilla kankailla, lajittuneilla hiesusavimailla, mätästetyillä kuvioilla ja voimakkaasti vesottuneilla aloilla. Hirvituhoa oli enemmän istutus- kuin kylvötaimikoissa. Tuhot lähes puuttuivat korkeiden maiden taimikoista. Kaksi kolmasosaa hirvituhoista oli 1,0–2,5 metriä pitkissä taimissa. Hirvi oli lisännyt merkittävästi männyn viljelytaimien latvakatoa, ranganvaihtoa, kaksihaaraisuutta ja pensastumista. Lisäksi taimien normaalin kehityksen havaittiin häiriintyneen hirvestä riippumatta. Kuusella hirvituhoja oli ympäri tutkimusaluetta. Hirviä pidetään nyt yhtenä taloudellisesti merkittävimmistä Lapissa esiintyvistä taimikkotuholaisista. Hirvien aiheuttamien menetysten vähentämiseksi hirvikanta olisi erityisesti Lapin kolmiossa ja Etelä-Lapissa pidettävä oleellisesti vuosituhannen vaihteen tasoa pienempänä. Lisäksi tulisi harkita kuusen viljelyn lisäämistä männyn kustannuksella.

Asiasanat
hirvituhot; Lappi; metsänviljely; mänty; vikaisuudet

Tekijät
  • Jalkanen, ORCID ID:Sähköposti etunimi.sukunimi@metla.fi (email)
  • Aalto, ORCID ID:
  • Hallikainen, ORCID ID:
  • Hyppönen, ORCID ID:
  • Mäkitalo, ORCID ID:

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6137 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Ruotsalainen S. (2018) Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen l.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 numero 0 artikkeli id 9929
Rantala J., Saarinen V.-M. (2006) Istutuskoneinvestointi alueyrittäjän näkökulmast.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 3 artikkeli id 5691
Jalkanen R., Aalto T. et al. (2005) Viljelytaimikoiden hirvituhot Lapissa ja Kuusamo.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli id 6137
Koskela T., Karppinen H. (2005) Metsänuudistumisen viivästymisen syyt yksityisti.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 3 artikkeli id 5779
Hallikainen V., Hyppönen M. et al. (2004) Metsänviljelyn onnistuminen Lapin yksityismetsis.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6078
Hyppönen M., Varmola M. et al. (2003) Metsien uudistuminen suojametsäalueella Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli id 6671
Hyppönen M., Hallikainen V. et al. (2003) Lapin lain mukainen metsänviljely – tilastotarka.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli id 6670
Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (2002) Männyn luontaisen uudistamisen onnistuminen Lapi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6195
Saksa T., Jokinen M. et al. (1999) Miksi metsänuudistamistoimet poikkeavat suunnite.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli id 6121
Nikkanen T., Antola J. (1998) Männyn valiosiemenviljelysten perustamisperiaatt.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6572
Hyppönen M. (1998) Koneellisen männynkylvön onnistuminen Länsi-Lapi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6715
Valkonen S. (1997) Viljelykuusikoiden alkukehityksen malli Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6475
Rikala R. (1996) Koivun paakkutaimien juurten kasvupotentiaali ja.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 2 artikkeli id 5798