Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Risto Jalkanen (email), Tarmo Aalto, Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Kari Mäkitalo

Viljelytaimikoiden hirvituhot Lapissa ja Kuusamossa

Jalkanen R., Aalto T., Hallikainen V., Hyppönen M., Mäkitalo K. (2005). Viljelytaimikoiden hirvituhot Lapissa ja Kuusamossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli id 6137. https://doi.org/10.14214/ma.6137

Tiivistelmä

Hirven merkitystä taimikkotuholaisena tutkittiin 264 metsänuudistusalalla, jotka oli viljelty männylle tai/ja kuuselle vuosina 1984-1995 Lapin ja Kuusamon yksityismetsissä. Linjoittaisena otantana inventoidut taimikot saatiin ositetulla satunnaisotannalla noin 20 000 yksityismetsien viljelyalan joukosta (1,3%). Kesällä ja syksyllä 2001 kerätystä aineistosta 24 % on täydennysviljelyaloja.

Kaikkien taimikoiden keskimääräinen hirvituhoprosentti oli 15,1 viljelymännyillä. Merkittävimmät tuhot painottuivat Lapin lounaisosan (ns. Lapin kolmio) ja Etelä-Lapin kuntiin, missä hirvi oli vaurioittanut keskimäärin 31–37 % männyn viljelytaimista. Keskimääräistä enemmän hirvituhoa oli tuoreilla kankailla, lajittuneilla hiesusavimailla, mätästetyillä kuvioilla ja voimakkaasti vesottuneilla aloilla. Hirvituhoa oli enemmän istutus- kuin kylvötaimikoissa. Tuhot lähes puuttuivat korkeiden maiden taimikoista. Kaksi kolmasosaa hirvituhoista oli 1,0–2,5 metriä pitkissä taimissa. Hirvi oli lisännyt merkittävästi männyn viljelytaimien latvakatoa, ranganvaihtoa, kaksihaaraisuutta ja pensastumista. Lisäksi taimien normaalin kehityksen havaittiin häiriintyneen hirvestä riippumatta. Kuusella hirvituhoja oli ympäri tutkimusaluetta. Hirviä pidetään nyt yhtenä taloudellisesti merkittävimmistä Lapissa esiintyvistä taimikkotuholaisista. Hirvien aiheuttamien menetysten vähentämiseksi hirvikanta olisi erityisesti Lapin kolmiossa ja Etelä-Lapissa pidettävä oleellisesti vuosituhannen vaihteen tasoa pienempänä. Lisäksi tulisi harkita kuusen viljelyn lisäämistä männyn kustannuksella.

Asiasanat
hirvituhot; Lappi; metsänviljely; mänty; vikaisuudet

Tekijät
  • Jalkanen, ORCID ID:Sähköposti etunimi.sukunimi@metla.fi (email)
  • Aalto, ORCID ID:
  • Hallikainen, ORCID ID:
  • Hyppönen, ORCID ID:
  • Mäkitalo, ORCID ID:

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6137 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Himanen K., Lilja A. (2011) Havupuiden siementen laatua alentavat mikrobit j.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6636
Lilja A., Hantula J. et al. (2010) Vieras- ja tulokaslajit tautien aiheuttajina met.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5907
Hyppönen M., Heikkinen H. et al. (2008) Maanmuokkauksen ja kylvön vaikutus mäntysiemenpu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli id 6830
Pukkala T. (2006) Puun hinta ja taloudellisesti optimaalinen hakku.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli id 5723
Jalkanen R., Aalto T. et al. (2005) Viljelytaimikoiden hirvituhot Lapissa ja Kuusamo.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli id 6137
Huuskonen S., Ahtikoski A. (2005) Ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden vaik.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 2 artikkeli id 5790
Valkonen S., Miettinen A. et al. (2003) Onko koivu- ja haapasäästöpuiden vaikutus männyn.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6112
Stöd R., Sirén M. et al. (2003) Jäävän puuston ja poistuman tekninen laatu ensih.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6110
Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (2002) Männyn luontaisen uudistamisen onnistuminen Lapi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6195
Hyppönen M., Kemppe T. (2002) Maanmuokkauksen ja kylvön vaikutus mäntysiemenpu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6542
Silfverberg K., Issakainen J. (2001) Puuntuhka ja kauppalannoitteet suomänniköiden ra.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5818
Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (2001) Maanmuokkauksen vaikutus luontaisesti uudistetun.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5816
Hyppönen M., Hyvönen J. (2000) Ylispuustoisten mäntytaimikoiden syntyhistoria, .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 4 artikkeli id 6064
Hyppönen M. (2000) Ylispuiden korjuun vaikutus mäntytaimikoiden kas.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6012
Heikkilä R. (2000) Männyn istutustaimikoiden metsänhoidollinen tila.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6011
Hytönen J. (1999) Pellonmetsityksen onnistuminen Keski-Pohjanmaalla Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli id 6272
Kinnunen K. (1999) Tukkimiehentäin tuhojen kemiallinen ja mekaanine.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli id 6271
Tamminen P. (1998) Typpi- ja tuhkalannoitus punalatikan vaivaamassa.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6571
Hyppönen M. (1998) Koneellisen männynkylvön onnistuminen Länsi-Lapi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6715
Saksa T. (1998) Männyn istutustaimien menestyminen äestetyllä uu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6711
Kiviluoma P., Uusitalo J. (1997) Männyn kuivaoksa- ja latvusrajan silmävaraisen a.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6236
Rouvinen S., Kangas A. et al. (1997) Männikön laatujakauman kuvaaminen oksarajatiedon.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6234
Hynönen T., Saksa T. (1997) 1970- ja 1980-luvuilla tehtyjen pellonmetsityste.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6233
Hynönen T. (1997) Turvemaapeltojen metsitystulos Pohjois-Savossa Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli id 6516
Hynönen T., Saksa T. (1997) Metsitystulos Pohjois-Savon kivennäismaapelloilla Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli id 6515
Rautiainen E., Kubin E. (1997) Männyn paakkutaimien juuriston rakenne eri tavoi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli id 6354
Mielikäinen K., Timonen M. et al. (1996) Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964–1.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli id 6728
Kinnunen K., Aro L. (1996) Vanhojen pellonmetsitysten tila Länsi-Suomessa Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 2 artikkeli id 5799
Hynynen J., Saramäki J. (1995) Ensiharvennuksen viivästymisen ja harvennusvoima.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 2 artikkeli id 5949
Niemistö P. (1994) Männikön ensiharvennus ala-, ylä- tai laatuharve.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6044