Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Tuula Nuutinen (email), Hannu Hirvelä, Olli Salminen

Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille 2003–2032 Lapin metsäkeskuksen alueella

Nuutinen T., Hirvelä H., Salminen O. (2005). Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille 2003–2032 Lapin metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 2B artikkeli id 5946. https://doi.org/10.14214/ma.5946

Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Lapin metsäkeskuksen alueen hakkuumahdollisuudet vuosille 2003–2032. Hakkuulaskelmat tehtiin MELA-ohjelmistolla. Laskelmissa käytettiin valtakunnan metsien 9. inventoinnin (VMI9) koeala- ja puutiedoista muodostettua laskelma-aineistoa.

Kymmenvuotiskaudella 2003–2012 metsänkäsittelysuositusten perusteella hakkuukypsää ja hakkuukypsäksi tulevaa puuta riittäisi hakattavaksi 5,9 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli 1,6-kertaisesti vuosina 1998–2002 keskimäärin toteutuneisiin hakkuisiin verrattuna (noin 3,8 miljoonaa kuutiometriä käyttöpuuta vuodessa). Vaikka välittömät hakkuumahdollisuudet hyödynnettäisiin kokonaan, puuvaranto puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla suurenisi lähivuosikymmeninä ja hakkuumahdollisuudet säilyisivät 5,5 miljoonan kuutiometrin tasolla vuodessa. Suurimman jatkuvasti hakattavissa olevan käyttöpuumäärän arvio on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 5,1 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja se kohoaa 5,4 miljoonaan kuutiometriin vuodessa 30 vuoden tarkastelujakson aikana. Tarkastelujakson jälkeen kestävien hakkuumahdollisuuksien ennakoidaan nousevan yli 6,0 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

Metsä- ja kitumaasta on tiukasti suojeltu noin 20 prosenttia ja rajoitetussa käytössä on noin 23 prosenttia. Suojelu ja käytönrajoitukset supistivat ensimmäisen kymmenvuotiskauden välittömiä hakkuumahdollisuuksia 3,2 miljoonaa kuutiometriä ja kestäviä hakkuumahdollisuuksia 2,0 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Esitetyt hakkuumahdollisuusarviot eivät ole puun tarjonnan eivätkä todennäköisesti toteutuvan tulevaisuuden ennusteita. Käytännössä puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat, miten metsiä hakataan ja hoidetaan.

Asiasanat
hakkuumahdollisuudet; suurin kestävä hakkuumäärä; MELA-ohjelmisto; valtakunnan metsien 9. inventointi; Lapin metsäkeskus

Tekijät
  • Nuutinen, ORCID ID:Sähköposti tuula.nuutinen@metla.fi (email)
  • Hirvelä, ORCID ID:
  • Salminen, ORCID ID:

Julkaistu 4.3.2016

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5946 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Salminen O., Hirvelä H. et al. (2013) Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 3 artikkeli id 6024
Nuutinen T., Hirvelä H. et al. (2007) Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan met.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2B artikkeli id 6218
Nuutinen T., Hirvelä H. (2006) Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsie.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1B artikkeli id 6175
Nuutinen T., Hirvelä H. et al. (2005) Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 2B artikkeli id 5946
Nuutinen T., Salminen O. et al. (2004) Etelä-Suomen yksityismetsien hakkuumahdollisuude.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli id 5665
Pesonen M., Soimasuo J. (1998) Tilakohtaisen kestävyyden vaikutus suuralueen ke.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6713