Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Saija Huuskonen (email), Anssi Ahtikoski

Ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden vaikutus kuivahkon kankaan männiköiden tuotokseen ja tuottoon

Huuskonen S., Ahtikoski A. (2005). Ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden vaikutus kuivahkon kankaan männiköiden tuotokseen ja tuottoon. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 2 artikkeli id 5790. https://doi.org/10.14214/ma.5790

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin viiden vaihtoehtoisen ensiharvennuksen vaikutusta metsikön tuotokseen ja tuottoon kuivahkon kankaan männiköissä. Hakkuukertymät ja kantorahatulojen nykyarvot laskettiin erikseen ensiharvennukselle ja koko kiertoajalle. Kunkin vaihtoehtoisen ensiharvennuskäsittelyn mukainen tuotos määritettiin metsikön mittaushetkestä (päätöksenteon ajankohta) päätehakkuuseen. Tutkimusaineistona käytettiin Metsähallituksen vuosina 1999–2000 koneellisesti hakattuja ensiharvennuskohteita, yhteensä 27 metsikköä Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueilla. Puuston kehitysennusteet laadittiin MOTTI-ohjelmistolla, ja näiden ennusteiden luotettavuus testattiin riippumattomalla aineistolla (Metsäntutkimuslaitoksen kestokoeaineisto). Ennusteiden todettiin olevan harhattomia runkoluvun ja pohjapinta-alan suhteen sekä ennustevirheiden (mitattu – ennustettu) pieniä. Vaikka MOTTI-ennusteet aliarvioivat valtapituuden ja tilavuuden kehitystä, oli harha samaa suuruusluokkaa eri harvennusvaihtoehdoissa.

Kun pohjapinta-alasuositusten mukaista ensiharvennusta viivästettiin 10 vuodella, lisääntyi ensiharvennuksen kuitupuukertymä toteutuneesta tasosta (n. 30 m3 ha–1) aina 60:een m3 ha–1. Samalla ensiharvennuksen kantorahatulojen nykyarvo (4 % laskentakorkokanta) suureni keskimäärin 330 euroa ha–1. Kantohintojen vaihtelu tai laskentakorkokannan muutokset eivät ratkaisevasti vaikuttaneet eri ensiharvennustapojen väliseen kannattavuusjärjestykseen: 10 vuodella viivästetty pohjapinta-alasuositusten mukainen ensiharvennus osoittautui poikkeuksetta parhaimmaksi. Koska eri ensiharvennusvaihtoehtojen mukaiset koko kiertoajan tuotokset ja tuotot eivät eronneet toisistaan, voidaan todeta, että ensiharvennuksen viivästäminen 10 vuodella on perusteltu keino parantaa nimenomaan ensiharvennuksen kannattavuutta, menettelyn kuitenkaan vaikuttamatta ratkaisevasti metsikön tuotokseen tai tuottoon koko kiertoajassa.

Asiasanat
mänty; kuivahko kangas; MOTTI; kantorahatulot; ensiharvennus; kannattavuus; tuotos

Tekijät
  • Huuskonen, ORCID ID:Sähköposti saija.huuskonen@metla.fi (email)
  • Ahtikoski, ORCID ID:

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5790 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Viitala E.-J., Leppänen J. (2014) Yhteismetsien edistämisen perustelut, tutkimusnä.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli id 6652
Viitala E.-J. (2010) Laajamittaisen metsänomistuksen kannattavuus: To.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5906
Huuskonen S., Ahtikoski A. (2005) Ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden vaik.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 2 artikkeli id 5790
Tanttu V., Ahtikoski A. et al. (2004) Korjuuvaihtoehtojen kannattavuus metsänomistajal.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli id 5668
Niemistö P., Poutiainen E. (2004) Hieskoivikon käsittelyn vaikutus kuusialikasvoks.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli id 5664
Saarinen V.-M., Aarnio J. et al. (2002) Metsätiehankkeen yksityistaloudellinen kannattav.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6197
Väätäinen J., Palander T. et al. (2002) Puunhankinnan meno-paluukuljetusten optimointima.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6541
Saarinen V.-M., Aarnio J. et al. (2001) Metsätiehankkeen yksityistaloudellinen kannattav.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli id 6682
Aarnio J., Rantala T. (1999) Peltojen luontaisen metsityksen yksityistaloudel.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli id 6437
Kokkonen A., Asikainen A. et al. (1998) Lämpölaitosinvestoinnin kannattavuus keskisuurel.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6712
Keskimölö A., Malinen J. (1997) Lapin metsänkäyttöskenaarioiden energiapuukertym.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6477
Ahtikoski A. (1997) Siemenviljelyssiemenen käytön kannattavuus männy.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli id 6519
Hakkarainen J., Hyttinen P. et al. (1995) Puuston tasearvo ja puutaseen ongelma metsälön t.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 3 artikkeli id 6663
Aarnio J., Rantala T. (1994) Peltojen metsänistutuksen yksityistaloudellinen .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6043