Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Pentti Niemistö (email), Eero Poutiainen

Hieskoivikon käsittelyn vaikutus kuusialikasvoksen kehitykseen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan viljavilla ojitusalueilla

Niemistö P., Poutiainen E. Hieskoivikon käsittelyn vaikutus kuusialikasvoksen kehitykseen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan viljavilla ojitusalueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5664. https://doi.org/10.14214/ma.5664

Tiivistelmä

Viidellä hieskoivukokeella tutkittiin harvennuksen ja taimikon vapautuksen vaikutusta kuusialikasvoksen kehitykseen ja verrattiin verhopuuston käsittelyvaihtoehtojen kannattavuutta.

Hieskoivikon alle istutetuista kuusista 70–90 % säilyi terveinä ja teknisesti hyvinä 10–15 vuoden tutkimusjaksolla riippumatta koivikon tiheydestä. Alle 2 metrin pituisena kuusten kasvu riippui vain vähän verhopuuston tiheydestä. Tämän jälkeen kuuset hyötyivät selvästi koivikon harvennuksesta. Vapautuksen jälkeen kuusten pituuskasvu pysyi ennallaan noin kolme vuotta ja elpyi 5–10 vuodessa samalle tasolle mustikkatyypillä vapaana kasvaneiden yhtä suurten kuusten kanssa.

Kokonaan harventamaton hieskoivutiheikkö oli taloudellisesti huonoin vaihtoehto. Nuorelle hieskoivikolle sopivin tiheys on 2 000–2 500 kpl ha–1. Kuuset kannattaa istuttaa pian koivikon ensiharvennuksen jälkeen, jolloin koivut ovat 30–35 vuoden ikäisiä ja niitä on noin 1 000 kpl ha–1. Koivukuitupuuta tuotettaessa toista harvennusta ei tarvita ja kuusikko vapautetaan noin 15 vuoden kuluttua 2–3 metrin pituisena. Erityisen viljava ja hyvälaatuinen hieskoivikko voidaan tällöin harventaa toisen kerran ja kasvattaa koivutukkia kuusten päällä. Koivut poistetaan kuitenkin ennen kuin lahoviat oleellisesti lisääntyvät ja kuusten latvat kärsivät liiaksi koivujen piiskauksesta.

Ensiharvennuksen aikoihin syntynyt tai viljelty kuusialikasvos niveltyy hyvin hieskoivikon normaaliin kasvatukseen. Varhemmin syntyneessä kuusentaimikossa on valittava joko hieskoivujen aikainen poisto tai voimakas harventaminen, jolloin koivikon tuotos jää normaalia pienemmäksi. Sen sijaan kuusen istutus päätehakkuuta lähestyvään hieskoivikkoon ei näytä kannattavalta. Avohakkuun jälkeen istutetut kuuset kasvavat paremmin ja lehtipuuvesakko suojaa niitä hallalta.

Avainsanat
alikasvos; harvennus; hieskoivu; kuusi; kaksijaksoisuus; kannattavuus; turvemaa; uudistaminen; pituus; vapautus

Tekijät
  • Niemistö, Sähköposti pentti.niemisto@metla.fi (sähköposti)
  • Poutiainen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 2722

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5664 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Viitala E.-J., (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 3 artikkeli 5906
Huuskonen S., Ahtikoski A. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2 artikkeli 5790
Tanttu V., Ahtikoski A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5668
Niemistö P., Poutiainen E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5664
Saarinen V.-M., Aarnio J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6197
Väätäinen J., Palander T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6541
Saarinen V.-M., Aarnio J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 3 artikkeli 6682
Aarnio J., Rantala T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 1 artikkeli 6437
Kokkonen A., Asikainen A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6712
Keskimölö A., Malinen J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 3 artikkeli 6477
Ahtikoski A., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 2 artikkeli 6519
Hakkarainen J., Hyttinen P. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 3 artikkeli 6663
Aarnio J., Rantala T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1994 no. 1 artikkeli 6043
Viitala E.-J., Leppänen J. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 1 artikkeli 6652